Oodilla nimittäin :D Siis joku ääliö oli mennyt laittamaan pallon (niin parasta!) sisälle nakkia (aikas hyvää!). Ja sitä kun ei sieltä pieni koira saanu pois. Pureminen ei auttanut, joten kiroiluksihan se meni! :D Kauhea rähinä päällä palloa tuijottaen ei kuitenkaan sekään tuottanut tulosta. Mikä vääryys! Sen kyllä kuuli maailma :D

Namipallon idea ei siis todellakaan auennut neidille. Pelasi lopulta palloa into piukeena eikä ollenkaan tajunnut, että sieltä tippui nameja. Pallon pelaamisen lopetettuaan ihmetteli sitten, että kuka on kylvänyt nakkeja lattialle ja pisti etsinnät pystyyn. Olikohan niin, että ne aivot oli joku lisäosa lisämaksulla ja ne ei sit tullu mukana tähän pakettiin? :D

No ei, kyllä Oodilla hoksottimet pelaa :) Tehtiin nimittäin eilen illalla kolmatta kertaa kontaktitreeniä ja voi miten loistavasti tuli neidiltä kontaktia ja ihan oikeasti silmiin. Vähän aiemmin heittelehti katse minne sattuu pään alueella, mutta kolmas kerta toden sanoi ja silmiin me tuijoteltiin. Mikäs siinä, nuihin nappisilmiin kelpaa muutenkin tuijotella :)

Aamulla jäi treenit välistä järkyttävän päänsäryn vuoksi. Hippu onneksi kuitenkin jo perinteiseen tapaan järjesti viihdykettä, niin ei pienemmän neidin aivan toimettomana tarvinnut olla :) Iltapäivällä sitten vieraat (ensin Jaana ja sitten Petra) hoitivat viihdyttäjän virkaa. En tiedä, onko mahdollista, mutta aivan kuin Oodi oisi jo muistanut Jaanan, käyttäytyi jotenkin yli-innostuneesti, vaikka innostunut on vieraista muutenkin. Naamaa pussaili ihan hulluna ja koko ajan piti Jaanan sylissä kiipeillä, vaikka jonkinmoiset painileikit oli koko ajan Hipun kanssa samalla. Jaana vaan on niin ihana, Hippu piti sen näyttämisestä huolen :) Ei tarvi montaa kertaa Oodin katsoa, ni varmasti jo tietää, niin sekaisin onnesta Hippu oli :D

Petran kanssa Oodi oli sitten jo maltillisempi, mutta taisi johtua eniten väsymyksestä. Kyllä Petraankin lähempää tuttavuutta tehtiin, muttei päälle iskevälle väsylle vaan voinut mitään ja niin Nukku-Matti olikin sitten parempaa seuraa. On se kyllä aina vaan ihan yhtä huippua, miten tuo pentu ottaa vieraat vastaan! :)

Pakkasen mokoma kiristyy taas kovasti ja tää ei tykkää :( Miten sitä pennun kanssa tuolla ulkona seikkaillaan, kun toinen paleltuu heti!? Huomisaamulle oli sovittu pentutreffit Hertan (portugalinpodengo) kanssa metsään, saas nähä, et miten siinä oikein käy .. Viä pitää peukuttaa kovasti puolesta, niin kiva ois Annaa ja Herttaa nähä!

Tää lusmuilupäivä taitaa nyt siis saada siinä mielessä jatkoa, että paljoa tuolla ei pennun kanssa voi ulkoilla, vaikka päänsärky nyt jo taltutettiinkin. Ei auta, kontaktitreenit ainakin tehdään ja vaiks leikitään vähän :) Ja väsytellään pentu kynsien leikkuuta varten, siinä muuten ois taistelua kerrakseen ..