Meidän Majakka ja Perävaunu -yhdistelmämme on taas saanut uudet nimet :D Tuntuu, että välillä tuolle parivaljakolle tulee keksittyä helpommin lempinimiä kuin molemmille tytöille yksitellen (vaikka automaattisesti ne aina kyllä vaan putkahtelevat päähän ihan tapauksesta riippumatta). Noh, Pomppu ja Loikka juonsivat nimensä ihan käytännön tilanteesta ..

Nyt kun lämpimät säät ovat suosineet, olemme innolla käyttäneet tilaisuuden hyödyksi ja vieneet koko konkkaronkan metsään nauttimaan irtiolosta. Normaalisti Hipun elämää rajoittaa hihna, kun asumme kaupunkialueella ja siellä ei paljoa irtipitomahdollisuuksia ole aivan lähellä (ja kauas noin pienen kanssa ei vielä voi lähteä), mutta nyt menimme vierailulle Alman luo ja siellä metsiä riittää. Hippu kyllä kulkee hihnassakin aivan mahdottoman hienosti, mutta mikään ei tietenkään vedä vertoja hihnattomuuden riemulle :D

Lunta tuli perjantaina oikein urakalla ja kun heti metsään lähdimme, niin se ei vielä ennättänyt sulaa pois (tässä vaiheessa suuri osa korkeista penkoista on matala muisto vain). Niinpä Alma pätkäjalkaisena ja Hippu pennunkoivillaan (jotka ovat tosin pidentyneet vauhdilla viime aikoina) joutuivat tekemään liikkuakseen paljon suuremman työn kuin Jesse, joka vaan jessemäisen tyynesti lönkytteli menemään.

Vaikka lenkki ei todellakaan ollut pituudella pilattu ihmisten lähes madellessa eteenpäin (ideana oli ennemminkin antaa Hipun ja Alman nauttia lumesta hihnatta), tuli tytöille pomppuja senkin edestä. Peräkkäin pomppien ja loikkien tytöt menivät metsässä peräkanaa tutkimusretkillään. Hippu ei ole vielä aivan niin asiantuntijatasolla kaikkien hajujen suhteen kuin Alma-the-tuleva-suuri-metsästäjä, joten pikkuneiti välillä katseli meihin päin sen näköisenä, että liekö tässä järkeä ollenkaan, mutta tyytyväisenä Hippu silti seurasi Almaa. Hauskaa neideillä oli ehdottomasti, ja niin kyllä ihmisilläkin katsellessaan pomppivaa menoa :)


1205700.jpg
Pomppu ja Loikka kimppapäikkäreillä :)