Eilen tuli ihania uutisia liitosta :) Tää ei viäkään osaa uskoa sitä todeksi, vaikka sen takia uusintakuviin mentiin, että tällaista odotettiin .. Kun siis Hipun lonkathan kuvattiin vuosi sitten tammikuussa ja ne ei vaan saaneet suoria kuvia. Lopulta sitten liittoon lähtivät ne "riittävän" suorat kuvat ja mua epäilytti. Takashan ne tuli sit C/B ja mulle niin jäi ajatus, että kunhan sopiva sauma tulee, ni otatan uusiksi ja haluan tietää totuuden .. Noh, joulukuussa se sit tuli, se sopiva aika ja me suunnattiin Aholle Joensuuhun, kun Alman jalan ontumiseen haluttiin jonkinmoista selviötä myös (täällä käytetty useammalla lääkärillä ja ei mitään käsitystä, mistä vaiva johtuisi). Eilen sitten tulivat kuvien tulokset liitosta ja Hippu on nyt sitten todistetusti B/B -lonkkainen. Ja tää niin iloitsee :)

 

Tässä nyt sit kokonaisena lista, mitä mein neidistä on tutkittu, kun en sitä koskaan ole tänne naputellut:

lonkat: B/B

kyynärät: 0/0

polvet: 0/0

silmät: ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia/ylimääräisiä ripsiä (12/07 ja 04/09)

hampaat: kaikki

sydän: ei sivuääniä

selkä: terve

 

Enempää en taida ihan helpolla voida edes koko koirasta tutkia, joten täytynee uskoa Ahon sanoihin, että tässä on nyt mulle oikein pätevä ja tutkittu agikaveri :) Alman kohdalla asia ei sitten taas ollut ollenkaan niin onnellinen .. :( Alman selästä löytyi kolmannesta selkänikamasta kalkkeuma, joka todennäköisesti aiheuttaa takajalan ontumisen. Asialle ei juurikaan voi mitään tehdä, sillä noin "vähäisillä" oireilla ei selkää kannata ruveta leikkaamaan (iso operaatio). Mikäli tilanne tästä ajan myötä pahenee, on leikkausvaihtoehtoa ruvettava sitten harkitsemaan. Alman kanssa siis jatketaan rauhallista elämää tokoillen ja pitäen monipuolisilla lenkeillä lihaskuntoa yllä.

Pakkasista johtuen elämä on ollut jotenkin seisahtuneena :( Ja luonnollisesti myös siitä johtuen, että joulun aikaan ei paljoa harrastuksellisesti tapahdu. Sunnuntaina meillä kuitenkin jatkuu taas treenit (ja Hippu ihan varmaan sit alottaa juoksunsa *nyyh*). Viime sunnuntaina käytiin Tytin&Popan kanssa hallilla omatoimeilemassa. Siellä oli jonkun edellisen rata ja me tehtiin siitä alku pätkänä ja loppupätkään kehittelin sit omiani. Jotenkin aamulla niin väsytti eikä ois yhtään hotsittanut lähteä treenaamaan. Kuitenkin takaisin sai tulla taas suupielet korvissa, kun oli vaan niin hyvä mieli :D Ehkä se on vähitellen alettava uskoa, että ne mein vakiongelmat on jo oikeasti takanapäin eikä tämä ole mitään 1,5 kuukautta kestänyttä sattumaa, että treenien jälkeen naurattaa :D Siin alussa oli pyöritystä neljällä esteellä ennen putkea aikas pienellä alueella eli kierrätettiin takaa jne. Putkesta ei oikein onnistunut lähetys kepeille, luultavasti vauhti oli liian suuri ja sen takia ei onnistunut. Muuten alku meni toooosi kivasti :) Loppupäätä kehittelin sen verran, että sain hyvän lähestymisen kepeille ja aikas pimeän putkikulman. Kepeille lähtee Hii kyllä nykyään niin kivasti, kun vaan itse maltan olla menemättä sössimään. Saatiin tosi kiva puolikas rata siin tehtyä Hipun hakiessa itse kepit ja irrotessa niin hienosti putkeen, vaikka se vähän pimennossa olikin. Lopun kruunasi kyllä ehdottomasti takanaleikkaus, joka meni niin hyvin (ja ei tosiaan oo viäkään niit mein vahvuuksia, mutta vahvistuu näköjään koko ajan). Ihanaa, et työn tulokset alkaa näkyä. Nyt siis tosiaan sunnuntaina treenit ja ens viikolla sitten Zeldan kanssa pitkästä aikaa omatoimeilemaan, Zelda kun piti juoksutauon tässä välissä.

Keskiviikkona mittarin näyttäessä ei-niin-kivoja lukemia (-26 tais olla) me suunnattiin koko porukan voimin Zeldan ja kumppaneitten luo leikkitreffeille :) Me ihmiset nyt ei niin juurikaan leikitty, jollei Wiin tanssimattoa ja WiiSing -laulupeliä oteta huomioon :D Koirilla kuitenkin oli kivaa, kun ensin vedettiin rallia ympäriinsä, ja lopussa Hipun ja Zeldan painileikki oli jo aikamoisen seisahtunutta :) Nauttivat kuitenkin ja kiva oli, kun vierailu pätki viä lenkinkin kahteen osaan eli ei tarvinnut kerralla niin kauaa palella. Kiitämme koirien väsytyksestä, näillä säillä leikkitreffit ovat niin pelastus :)

Nyt olisi suunnitelmissa suunnata Hipun kanssa vähän jäälle kahdestaan, kun aurinkokin paistaa. Jesse ja Alma menivät pienemmälle pissitykselle, Jesse palelee luultavasti vanhuuttaan (ei ennen ollut noin kylmänarka) ja Alma lyhyessä turkissaan (tosin nytkin päällä on mummun ompeleman villatakin päällä toppatakki, mutta tassut silti paleltuvat). Itselle vaan paljon päälle, Hipulle takki niskaan ja reippaasti menoksi niin ei tuo -22 astetta meitä selätä (ainakaan toivottavasti) :)

LISÄYS: Pakko viä kirjottaa tää, kun ihan unohin .. Nimittäin uutena vuonna ei ketään hetkauttanut raketit! :) Tää on NIIN ylpee! Viime vuonna Hipulla saatto viä pamauksen kuuluessa kääntyä pää äänen suuntaan "et mikä se oli?", mut tänä vuonna ei mitään, ei minkäänmoista kiinnostusta ääniä kohtaan :) Ihania, rohkeita lapsia <3