.. eikä voi ymmärtää, miksi lenkkari koittaa koko ajan väkisin tunkea neidin suuhun .. Hippu sen sijaan on oppinut agilityssa pujottelemaan myös siltä "väärältä" puolelta ja vaiks miten vaikeista kulmista, mutta on sen sijaan unohtanut, kuinka se homma nyt siltä entiseltä helpolta puolelta oikein tehdäänkään .. Joskus tää elämä näitten kanssa on vaan ihan :D :D :D"

Tuo oli mun eilinen statukseni facebookissa ja kuvaa kyllä niin hyvin eilistä päivää :D Oodi sai tylsyyteensä taas kerran Zelda-Fanny -hoitoa, mitä myös tiistai-iltana oli tarjolla. Neidit niin nauttii!! Hippu jäi lenkin ajaksi tyytyväisenä pelailemaan nakkipalloilla, ilmeisesti sai tuulesta ja viimasta tarpeekseen jo päivemmällä, kun käveltiin treeneihin ja takas hyisessä pakkasilmassa.

Hippu oli treeneissä taas aikas pätevä :) Hallilla oli valmiina riemuympyrä parilla keskihypyllä varustettuna ja aivan toooooosi pitkillä väleillä. Siis sellasilla väleillä, et viime talvena en ois ees uskaltanut vilkasta sinnepäinkään, mutta nyt katselin enää vain pieni epäilyksen siemen mielessäni. Ja arvaatteko miten kävi? No hyvin! Siinä se pirpana vaan luukutteli menemään mun pysytellessä keskemmällä ympyrää. Voi elämä, mitä irtoomisia! :D Tavaympyrän lisäksi treenailtiin takanaleikkausta, mikä on aina ollut se mein ihan kaikista heikoin kohta. Elina oli apuna namikupilla ja ihan helpolla alotettiin. Koko ajan vaikeuttaen edettiin ja silti Himppa meni hienosti :) Juu, on totta, että namikuppi esittää viä näissä (varsinkin vaikeennetuissa versioissa) hyvin isoa osaa, mut näin me keväällä alotettiin tän irtoomisjutskan kanssa ja mihin sen kanssa ollaan päästy .. Hyvin toiveikkaana siis elelen myös takanaleikkauksen kanssa, tää päivä oli ainakin kivoilla näytöillä :)

Yksittäisinä esteinä otettiin sitten keinua ja keppejä. Keinu on kyllä nykyään kanssa hieno. Hippu ampuu keinulle ihan kuin mille tahansa muullekin esteelle ilman epäröinnin häivääkään :) Ainoa, mikä ei ihan ole kohdillaan, on se kohta, mihin pysähtyä, mut sen kanssa en sit oikein tiäkään, et mitä teen. Joka kerta Him kuitenkin pysähtyy ja ilman käskyä siihen aikas lailla samaan paikkaan, mutta ylhäällähän se on. Sit taas toisaalta, Himpan menossa se muutama sekka tuskin tuntuu missään, joten ehk vaan säästän koiraa ja annan sen jäädä ylös. Katsoo sit, et miten tää toimii tositoimissa .. Sit joskus :)

Kepeille oli taas kaaret paikalla ja päästiin treenaan niit kans kunnolla. Mutta mä en vaan tosiaan tajua tuota pientä koiraa :D Neiti kun ei tänään muka osannut pujotella niin, että oisin itse keppejen oikealla puolella. Se mein vahvuus ja bravuuri: poissa. Veti kerran jopa kepit väärältä puolelta sisään ja pujotteli loppuun, kun olin ni äimänä :O Sit taas se entinen väärä puoli eli mä keppejen vasemmalla puolella. Ei virheen virhettä. Kertaakaan. Vaiks kuin toistoja. Kaiken huippu oli se, kun keppejen vasemmalla puolella oli hyppy. Laitoin Himpan hyppäämään sen, neiti juoksi ite uun muotoisella kaarella keppejen alkuun ja pujotteli niin, et mä ja este jäätiin molemmat siihen vasemmalle puolelle vaan paikoilleen. Enkä mä kyllä ois ees kyennyt liikkumaan, sen verran järkyttynyt olin :D Sanotaanko sitä sit kepeilläkin pimeäksi kulmaksi vai miksikä, mut en ois ikipäivänä voinu kuvitella, et Him hakee sen saati sitten, et mä koko ajan oon sillä väärällä puolella.  Vai pitääkö nyt sit alkaakin sanomaan, et oikealla .. :D Noh, ehk Hippu palaa ens kerraksi taas normaaliksi .. Tai jotain .. Muuten tarviin kyllä tosissani apua siin tavalliseen keppialotukseen. Se, kun nyt ei vaan jostain syystä suju. Ja silti mua vaan naurattaa :D

Elina kokeili viä Hipun kanssa mennä sitä ympyrää. En oo jotenkin ollut ihan varma, et tekeekö Him muitten kanssa rataa, mut vastaus pitäs olla arvattavissa. Ei kai se nyt koskaan sanoisi agilitylle ei!! Oli kyllä tosi hienon näköstä menoa, ei voi ku ihailla :) Ja jotenkin ni ihanaa olla kerrankin sillä ihailupuolella omasta koirastaan, kun eipä siin ite juostessa tosiaan paljoa ennätä katsella. Sonja kuvasi maanantaina treeneissä pienen pätkän mein menoa (oli kanssa sellanen kivan irtoava rata, missä muutama mutka ja kivaa suoraa) ja sitä oon tässä katsellut useampaan kertaan. Harvoin saa tällasesta ilosta nauttia, ni pitää tästä pienestäkin asiasta repiä sit iso ilo :D Huomenna heti aamusta sit Oodin kanssa treenimään .. :)