Tarinaa ois vaikka kuinka taas, mutta en vaan saanut aikaan otsikkoa .. Ehkäpä saan sen kuitenkin anteeksi :D

Ensinnäkin me ollaan lenkkeilty ja paljon. Meitä on kai puraissut lenkkikärpänen :) Mä nautin, ku oon taas saanu kunnon lenkkiseuralaisen (Jessen kanssa aikoinaan kanssa lenkkeiltiin ihan älyttömästi) ja Hiippa nauttii, ku pääsee purkamaan energioitaan metsässä.

Nyt kun elämä menee sillä mallilla, että reipasta hikimetsälenkkiä on vähintään tunti päivässä (tällä viikolla 10 tuntia ylittyi) ja siihen päälle agilitya kahdesti viikossa, niin piti sitten neidin ruoka vaihtaa energisempään. Vaikka määrällisesti ruokaa lisäsinkin, löytyi meiltä täältä nälkäinen pieni tyttö, jonka harrastuksiin alkoi kuulua istuminen jääkaapin vieressä niska kenossa (ruokakupit jääkaapin päällä). Pähkäiltyäni tilannetta ajattelin, että käyn ostamassa aktiiviruokaa ja sen kanssa sitten koitetaan tasapainotella sen mukaan, miten aktiivisena tämä elämä jatkuu. Kävin ihan jopa itsellenikin ostamassa pro-juoksuvaatteita, joten eiköhän tämä kuntokuuri jatku, mikäli vaan omat jalat kestää .. Jospa nyt sitten lihas alkaisi taas kertyä pikkuneidillekin ja miksei itsellekin :) Nyt kun ruokavalio on taas kohdillaan, ei nälkä haittaa näköä ja neiti voi nauttia täysillä koiran elämästään, josta ei ainakaan menoa puutu ..

Keskiviikkona aloitettiin sitten meidän omatoimitreenien sarja :) Sussun ja Zeldan kanssa matkattiin ajoissa hallille ja suunnattiin likellä olevalle pururadalle ja siä siskot veti menemään ilman järjen häivääkään puoli tuntia. Ei ainakaan lämmittelyn puutteesta olisi voinut kukaan huomauttaa (ei sillä nyt, että normaalistikaan) tuollaisen menon jälkeen. Ja kyllä tytöillä oli NIIN kivaa :)

Treeninä tehtiin edelliseltä sunnuntailta treeniä ja kyllä huomasi, miten omat aivot olivat raksuttaneet kovasti muutaman päivän aikana. Kohdat, jotka sunnuntaina takkusivat, toimivat niin hyvin. Lisäksi luottamus Hiippaan oli kohillaan ja se näkyi menossa. Keppejä yritin Hipun kanssa tehdä niin, että lopussa olisi namialusta (jota Sussu vahti). Vaikka miten yritettiin, se ei toiminut. Muutama onnistunut yritys saatiin, mutta namialusta veti niin puoleensa, että loppukepit jäi lähes poikkeuksetta välistä. Loppuvaiheessa keppivarmuus alkoi jo kärsiä, jolloin päätin, että namialusta ei vaan ole meidän juttu. Pari kertaa tehtiin päälle normisti ja taas oli vauhti päällä ja hienosti meni :) Kontakteista tehtiin A:ta ja puomia. A nökötti yksin kentän ulkopuolella, mutta puomin toiseen päähän oli tehty putkiansa (putki uuna molemmin puolin), joten sitä kokeilin vaikeutetusti ja ilman. Ekan kerran putki kolisi, mutta toisella kerralla zemppasin ja puomille päästiin. Lopussa vedettiin yhdistettynä sunnuntain treenejä improvisoiden yhteen radaksi ja kyllä oli sellasta vauhtimenoa, että meinasi ohjaajalla lopussa jo taju lähteä, kun happi ei vaan riittänyt :D Mutta niin varmasti neiti suoritti esteet, meni sinne minne ohjasin ja irtosikin viä kauniisti, ettei kyllä ole mitään negatiivista sanottavaa. Uskomaton tyttö!

Tänään sitten päätin ottaa saman asenteen ohjattuihin treeneihin mukaan ja onnistuinkin :) Ekassa pätkässä treenattiin kahta putkea vierekkäin yms. ja vääriin päihin ei menty. Itse tein pyöräyttämällä hypyt ennen putkia, mutta harjoituksen vuoksi otin myös valssaamalla. Vaikka ohjasin kropallani Hippua putkeen, ni ei se sinne kiltisti menny vaan kuunteli, odotti ja meni hypylle. On se niin kiltti lapsi <3 Toinen treeni oli irtoamista ja kyllä muuten irtosi! Viikko sitten kokeiltiin ekaa kertaa mene -käskyä etenemisessä (mein juoksulenkki -käsky) ja muutama este onnistui. Treenattiin sitäkin keskiviikkona ja aivan mieletöntä oli kehitys. Näytti siltä ku ain ois menny noin hyvin ilman mitään ongelmia :) Aivan huippua! Siis tottakai korjaamista löytyi ja erityisesti kepit väärältä puolelta lähtee nyt syyniin, mutta siis yleisellä tasolla mein meno, aivan huippua! :) Me oltiin yhdessä niin hienoja! :)