Käytiin toissa sunnuntaina koirauimalassa, tällä kertaa ihan oman perheen voimin. Videotakin ois tarjolla, mutta haaveilisin taustaäänien poismuokkauksesta ja se ei näillä 9h työpäivillä oikein meinaa onnistua, hyvä et tää kirjottaminenkaan .. :D Videoon palaamme siis toivon mukaan myöhemmin :)

Hippu pääsi altaaseen ensikertalaisena. Ansku kantoi Hipun samalla lailla keskelle allasta kuin nää muutkin on aloittaneet ja Hippu ui kohti ramppia. Toisin kuin Oodilla, tästä oli rentous kaukana, mutta se nyt oli odotettavissakin, sillä Hippu ei ole koskaan osoittanut kiinnostusta veteen (tai no ainakaan sen jälkeen, kun kiinnostus johti laiturilta järveen Hipun yllätykseksi). Pelastusliiveistä huolimatta Hippu oli aikas lailla vakuuttunut siittä, ettei tästä tulla hengissä selviämään. Parin rampille uinnin jälkeen mä menin perinteisesti toiselle puolelle allasta Hippua kutsumaan. Hippu-raukka itki rampilla, että älä kutsu, kun mä en tahtoisi tulla. Kutsua ei kuitenkaan voinut vastustaa, joten Hippu ui mun luo ja yhtä matkaa mentiin sitten laitoja pitkin rampille, Hippu uiden ja mä vieressä kannustaen. Ei Hipun uimisesta koko kerralla mitään rentoa tullut, muttei sellaista Anskun mukaan tarvinnut olettaakaan tapahtuvan näin pian. Rentoutumista kuitenkin tapahtui edes hieman :) Uintityyli pysyi vaan koko ajan Hipulle ominaisena yltiötehokkaana ja Ansku sanoikin, ettei ole kenenkään koiran nähnyt aiemmin olevan niin tosissaan. Sitähän mein Hippu on. Aina jotain tehdessään.

Oodi puolestaan paljastui saukoksi :) Kyllähän moon tiennyt, että neidillä son pienestä kiinni se uiminen, pennusta asti järvi on vetänyt ihmettelemään ja tutkimaan kahlaten ja tassuilla pärskyttäen, mutta se viimeinen potku on vaan puuttunut. Viimeksihän Oodi ui tosi rohkeasti mun pyynnöstä ja oli kyllä selkeästi nähtävissä jo silloin, ettei se tosiaan ollut mikään negatiivinen kokemus. Noh, sunnuntaina se sit todistettiin, sillä hyvä, et ennätettiin Oodille saada liivit päälle, niin neiti oli jo altaassa. En mä ennättänyt mennä sinne edes Oodia houkuttelemaan, kun neiti vetäs jo viime kertaisen ringin, et hei kattokaa, kyllä mä muistan, mitä täällä viimeksi tehtiin. Ja sen perinteisen alkuloikan höystämänä, mites muuten :D

Oodin uitto paljastuikin siis yltiöhelpoksi, Oodia kun ei kertaakaan tarvinnut pyytää uimaan. Niinpä Oodi sai uida itse ja me sit keskityttiin Hipun ja Alman uittamiseen enemmän. Oodi ui aina jonkun lenkin, välillä itse ja välillä jomman kumman mukana, takas rampille, loikka altaaseen ja taas menoksi :D Mulla oli kyllä niin hymyssä pitelemistä, kyllä tää oli taas yksi asia, minkä suhteen oon Oodista ylpeä <3 Toinen ui niin hienolla tekniikalla ja niin innoissaan, ettei varmasti ole epäilyksiä siitä, mitä me ens kesänä harrastetaan ;D Me siin sit jo puhuttiinkin, et mein pitää alkaa lenkittää Oodi ens kesänä pelastusliivit päällä, jollei mennä hihnalenkille, sillä täältähän ei juuri löydy lenkkejä, minkä varrella ei olisi järveä :D Jos blondi polskii koko ajan, on oman jaksamisensa vuoksi kuitenkin hyvä olla liivit turvana, vaiks tekniikassa ei kyllä enää parantamisen varaa olisikaan.

Almakin oli omalla porukalla rennompi ja käännökset sujui tällä kertaa molempiin suuntiin. Oodihan meni jo altaassa kuin vanha tekijä, ei yrittänyt reunoilta ylös vaan kääntyi aina tarpeen mukaisesti suuntaan tai toiseen, mitä sitä nyt tuollasista asioista ees ongelmaa tekemään, kun uiminen vaan on niin kivaa :D Almallakin alkoi olla jo samankaltainen meininki, ainoa vaan, et Alma koitti tikata Oodia kerran kuonoon ja toisen kerran Alma ui suu auki Oodin takapuolen perässä, onneksi Jonin ärähdys pelasti blondin. Alma on vaan niin omistushaluinen, ettei tosikaan, niin se näkyy myös tässä, ettei kukaan muu saisi altaassa uida. Ollenkaan.

Hippukin ui Oodin kanssa samaan aikaan ja siin oli kyllä Oodilla ilmeessä pitelemistä :D Oodi ui tyynenrauhallisesti lenkkejään ja Hippu tuli välillä sit sekaan polskimaan. Hirveellä huitomisella pikkumusta yritti saada blondia kiinni ja Oodilla oli kyllä niin ihmettynyt ilme, ettei tosi :D Ei kai voinut ymmärtää sitä kaikkea kiirettä ja hosumista, kun ihan rauhassakin voi uida hienolla tekniikalla ja arvokkaan prinsessaisesti kuten kuuluu ;D Hyvin kuitenkin tyttäret uivat vierekkäinkin ja mä ainakin kuvittelin, et se teki Hipullekin hyvää nähdä Oodin ottavan asian ihan coolisti, vaiks veden varaan oltiin jouduttukin. Ehkäpä se mallioppimisella tästä sit etiäpäin .. :)