Lenkkeilin äsken kesäkuun ensimmäisten minuuttien kunniaksi pehmolelun kanssa. En oo varmaan ainakaan 20 vuoteen ulkoiluttanut pehmolelua, mutta tulipahan se nyt sit tehtyä :)

Koko porukka oli mulla mukana töissä, kun Joni on työmatkalla. PiKa oli tytskien seurana päivästä kuusi tuntia, joten menoa ei takahuoneesta puuttunut. Koko porukan kanssa kävely meille, kaupan kautta hakemaan Essi töistä meille ja sit nautiskeltiin tyttöporukalla illasta. Hipulle tää koko päivä otti niin koville, ettei siinä auttanut, kun heti Essin ja tyttöjen poistuttua ottaa Nalle matkaan ja alkaa huilimaan.

Ongelmaksi koitui vaan se, että mä olin ajatellut viä tytöt käyttää ulkona. Lähtöä tehdessä Hippu kävi useaan kertaan eteisessä, mutta ei raaskinut luopua suussa olevasta Nallestaan. Niinpä iltapissitys alkoi sit Nalle suussa, jonka Hippu kantoi rappukäytävään, kun ei unilelustaan malttanut luopua. Ulkoilun ajaksi Nalle tuli mun taskuun ja sit taas heti käytävään tultaessa Hippu otti heti Nallen suuhunsa. Hissillä, kun ylös päästiin ja saatiin kotiovi auki, paineli Pikkumusta Nallensa kanssa suoraan onnellisena säkkituoliin nukkumaan. En tiä, et keksinkö mitään niin suloista ja liikuttavaa kuin mein työnarkin suhde Nalleensa. Unilelut ne vaan taitaa olla elämässä Parhautta <3