Torstaina oli taas treenipäivä. Ennen treenejä suunnattiin Oodin ja Fannyn kanssa keskustaan treenailemaan hallittavuustestiä varten. Eka kierreltiin vaan keskustassa ihmisjoukossa, oli rakennustyömaan melut ja erilaiset pinnat (ties mitkä viritykset, kun torista on revitty pohja ja jollain kuitenkin pitäs kävellä) eli häiriötä kyllä löytyi. Mustissa ja Mirrissä kävästiin katsomassa Sussun porukalla kampaa ja siellä sit alottelin Oodin kanssa treenit :) On se kyllä huippu blondi <3 Paikallaolot sujui siinä missä kotonakin, lisäksi temputin ja otin perusasentoja ja Oodi oli ihan innoissaan :) Tarjosi koko ajan kontaktia ja oli sillä ilmeellä, että mitä sitten seuraavaksi. Torin laidalla kaikessa melussa sitten lisää paikalla istumista eikä sekään Oodia hetkauttanut. Perusasentoja liikennevalojen vaihtumista odottamista, vieressä joku mummo niin, että Oodi oli just meidän välissä ja ei blondia haitannut, hienot perusasennot vedettiin :) Vielä paikalla istumisia Din Skossa Sofian sovitellessa kenkiä ja mein treenireissu oli valmis :) Hyvä mieli jäi ja tuli sellanen olo, että mennään kyllä toistekin keskustaan treenailemaan.

Se keväässä on kyllä parasta, et pääsee taas ulos treenaamaan. Meinkin tokotreenit Oodin kanssa saa ihan uuden ulottuvuuden, kun ei tarvia miettiä Hipun repivän pelihousujaan toisessa huoneessa. Kyllä se just ja just onnistuu niin, et laittaa radion häiriöksi ja Hipulle namipallon, ni sit saa sisällä koulutella, mut en mä jotenkin osaa. Enemmän nautin siit, et on tilaa, eikä joka kulmassa tarvia kolauttaa kyynärpäätä pöydänkulmaan ;D No, se kevät tulee kyllä .. Ja aikas pian viä :)

Hipun kanssa suunnattiin sitten aksaamaan, kun neiti oli mein kaupunkitottistelut Oodin kanssa odotellut autossa. Lämppälenkin kautta halliin ja eka alotettiin ihan vaan suoralla minkä olin poiminut ykkösluokan radasta jostain netistä. Estevälit tein normaalia pidemmäksi ja mukaan otettiin pussi ja pituus eli vähän erikoisempiakin esteitä kehiin (kun tuntuu, että jotenkin sitä usein sortuu vaan niihin perushyppyihin aina vaan). Hirmu hyvin meni ja hienoja irtoomisia :) Olin erityytyväinen!

Keppejä treenattiin niin, että alussa oli yksi kaari ja lopussa kaksi. Sussun lopussa tarjoilema maksamakkara meinasi olla tytölle ensin liikaa, mutta kokeiltuaan, ettei koko keppejä voi oikeasti jättää välistä (vähän oli fiilis, että mitäköhän tässä nyt unohtui? ;D), niin Hippu pujotteli tosi upeasti <3 Taaksejäämisen sijaan mä harjoittelin spurtteja Hipun vierellä eli alkaa nyt kuitenkin tottua siihen, et mä oon mukana vaiks itse tekeekin. Ja ei siin kyllä mitään ongelmaa ollutkaan, hyvin meni ja molemminpuolin :) Jopa putkesta Hippu tuli tosi hienosti itse hidastaen kepeille eli oppimista on oikeasti tapahtunut ihan ajatuksen tasollakin. Moon ylpeä <3

Vikana tehtiin sit myös yhtä netistä otettua radanpätkää ja siinä keskityttiin sit enemmän ohjauskuvioksellisiin juttuihin. Takaakiertoa, välistävetoa ja jopa vahingossa yksi sylkkäri. Ja hienosti meni nekin, Hippu ni kivasti katsoo jo niit eteentulevia esteitä itse, ettei jää mulle huuteleen vaan oikeasti kuikuilee, mitä tuleman pitää. Ihan loppuun otettiin viä riemuympyrä, missä esteet ei olleet ihan linjassa vaan vaikka se oli ympyrä oli koiran itse katsottava linjoja, että minne on menossa. Ja ei yhtään esteen ohitusta, vaiks mä en tosiaan koko aikaa ihan perässä pysynyt. Ihana Hippu! <3

Oikein hyvänmielen treenit siis :) Ja viä ku otetaan huomioon, että häiriöö oli vaiks kuin, sillä siellä treenasi yksi ryhmä tokoa ja viereiselle kentällekin tuli treenaajat.  Sofialle vielä isot kiitokset KeTyilystä, treenit sujui niin sujuvasti, kun olit mukana auttamassa :)

Oodi tuli viä sit treenin loppuun hallille treenaamaan parit paikallaolot. Eka sille meinasi olla järkytys, että jotkut muut treenaa "hänen hallissaan"! Pyysin kuitenkin heti kontaktia ja neiti sen otti, joten makupalapalkalla ja kehuilla ohiteltiin muut treenailevat koirakot. Oodi kyllä kuuntelee, mutta pientä örinää pitää pitää ihan vaan kertoakseen, ettei tää  juttu nyt mennyt ihan niiko neidin mielestä piti. Temputtelut, mukanakulkemiset ja paikallaolot sujui hyvin, vaikka häiriötä tosiaan jo oli. Se, että Oodia kiukutti muiden läsnäolo (no onhan se nyt aikas kohtuutonta, että joku vetää aksaa ja ite tapitat vaan paikallas samaan aikaan) ilmeni haukahteluna ja neiti tuijotti mua siihen malliin, että tän ei nyt ihan näin pitänyt mennä. Möykkäämisestä en nyt erityisesti tykännyt, vaikka ei se haukunta nyt tosiaan tauotonta ollut, mielenilmaushaukahduksia lähinnä, mutta tärkeintä oli se, että pylly pysyi maassa eikä itse paikallaolo häiriintynyt sen enempää. Niinä muutamana minuuttina ei paljoa ollut aikaa kaikkeen puuttua, halusin ottaa parit paikallaolot mahdollisimman kovassa häiriössä nimenomaan hallilla ja siinä me onnistuttiin. Loppuun sain vielä lyhyen paikallaolon, missä Oodi oli hiljaakin, joten ei se mahdotonta ole :) Tarvitsee vain treeniä saada ylimääräset sanomiset pois, enkä usko, että siinä kauaa menee :) Treenin kanssa tästä(kin) viä hyvä tulee! :) Ja nyt just ideoinkin, että pitää koittaa mahdollisimman paljon saada vuoroja nimenomaan ihan tuonne ilta-aikaan aina kun vaan mahdollista, niin häiriö tulee mukaan automaattisesti. Mutta hyvä mieli jäi Oodin kanssa tekemisestäkin, hirmu kuuliaisesti neiti mua kuunteli, vaikka välillä purnasikin ääneen omia mielipiteitään. Tuossa blondissa kyllä tuntuu olevan potentiaalia mulle tokokoiraksi, pitäis vaan jotain ryhmäntynkää nyt sit kehitellä kesäksi kasaan (osallistujia kyllä olisi, mutta ongelmaksi koituvat ennemminkin aikataulut). Eiköhän niittenkin kanssa kuitenkin jotenkin selvitä .. Pakko! :D