Tuntuu, että vastahan se oli torstai ja oli päällä kunnon ahdistus, miten olisin ilman Oodia selvinnyt viikonlopun ikävissäni (vaikka hoitopaikka ois kyllä ollu ni loistopaikka, ettei toista :D). Jos keskiviikkoiltana alkaa ikävöimään pentua, joka edelleen pyörii jaloissa ja josta on suunnitelma erota kahdeksi yöksi vasta perjantaina, voi todeta olevansa ongelmissa. Noh, ongelmissa oisin ollutkin, jollei olisi ihanaa ystävää, joka kyyditsemisillään pelasti meidät ja mahdollisti koko porukan yhteisen Jyväskylän reissun :) Niinpä siis suuntasimme perjantaina kohti Jyväskylää, mä ja shetlantilaiset :)

Seiskan maissa oltiin illalla perillä ja heti alkuun lupaavasti Oodi teki pihalle pissit :) Sit sisälle mummun luo ja kuten arvata saattaa, pentu oli heti kuin kotonaan :) Lelulaatikkoa tonkiessa vastaan tuli the Lelu, joka tytön unelma, paremmasta ei vois haaveilla:

Mä ja mun AARRE :D

Hulluilla on halvat huvit, vai miten se meni .. :D

Elämä maistuu!

Koko ilta meni aikamoisella turbovauhdilla, kun the Lelusta piti nautiskella, vähän esitellä kunnon painia Hipun kanssa äipälle ja mummolle ja puuhata muuta kivaa. Niinpä uusi paikka ei yöunta haitannut, joten vetästiin kevyet 10h unet ja niillä jaksoi taas lauantaina eteenpäin :)

Lauantaiaamuna Hansku tuli meitä lenkille seurallaan ilahduttamaan ja eka suunnattiin Jessen kanssa kauppaan. Jessen jälkeen olivat vuorossa tytöt ja poikkeuksellisesti molemmat neidit pääsivät yhdessä ulkoilemaan. Hansku talutteli juoksuista Hippua hihnassa ja mä toimin pikkuneidin vartijana, kun neiti sai vapaat tassut ja olla irti (niin kun aikas usein :D). Käytiin käppäilemässä takametsässä ja likellä olevalla jäällä ja ihmeteltiin. Takas kun mentiin mummolle, niin muutaman tunnin unet otettiin ja sit olikin suuntana matkakeskus. Siellä käytiin vähän ihmettelemässä matkalaukullisia ihmisiä, kuulutuksia ja jos jonkin moista kulkijaa. Yksi iso matkalaukku oli aikas hirvittävä, mutta muuten Oodi oli aikas cool (vaikkei kauppakeskuksen normisti aiheuttamaa häntä tötteröllä -ilmiötä nähtykään) :) Seuraavaksi suunnattiin sitten Lemmikkiasemalle selvittelemään pyöränkärryasiaa ja siellä sai neiti taas tutkia paikkoja. Aikas sama meininki oli siellä kuin Kuopionkin Lemmikkiasemalla :)

Päiväkahvittelujen jälkeen olikin sitten paikan vaihdon vuoro ja siirryttiin äipälle seuraavaksi yöksi. Taas vakiona otettiin oodimaisesti uusi paikka vastaan ja heti ekana tutkimaan lelut. Tällä kertaa voiton vei äipän tossut, ne suussa piti vetää ympäri kämppää muristen Hipun kanssa (Hipulla suussa luu, niin kuin useimmiten). Oli niin kivaa, kun pysty juosta ympyrää (keittiö-olkkari-eteinen ja sit tietty myös toiseen suuntaan)! :D Ilta meni pitkälti leikkiessä, niin ku normistikin ..

Yöllä meinasi vähän ottaa päähän nukkumaan mennessä, kun Hippu tuli mun viereen nukkumaan ja Oodi ei päässyt. Oodille oli sängyn vieressä viltti, jonka se kyllä aiemmin otti heti nukkupaikakseen, mutta sit se ei enää muka kelvannutkaan. Muutaman tyytymättömän örinän jälkeen neiti kuitenkin tyytyi kohtaloonsa ja alkoi unille. Kotonhan meillä ei koirat nuku sängyssä (tai no ylipäänsä makkarissa) niin äipällä ja mummolla on ainoa mahdollisuus ja Hippu kyllä sen aina hyödyntää. Nyt varmasti sit ens kerralla hyödyntää jo Oodikin, tästä enemmän myöhemmin.

Sunnuntaina sitten käytiin jäällä Teklan ja Viiu-sheltin kanssa :) Tytöt saivat juoksennella keskenään, mutta kunnon hippaleikkejä ei oikein syntynyt. Oodi alkoi harrastaa jo lihaskuntoharjoituksia rämpimällä umpihangessa. Koko iltapäivä meni pieniä ulkoiluja lukuun ottamatta nukkuessa, sen verran raskaat edelliset päivät olivat. Illalla siirryttiin takas mummulle ja siä vähän taas painittiinkin.

Maanantaina koitti sitten paluumatka takas Kuopioon ja se meni ihan nukkuen. Päivällä ulkoiltiin pienen kanssa pariinkin otteeseen pissitysten lisäksi niin sehän tietenkin väsytti :) Kotia tullessa taas pissit hienosti ulos ja sit sisälle katsomaan oliko mikään muuttunut.

Tiistaina neitimme täytti 3 kk ja sen kunniaksi saatoimme huomata, että jotain oli muuttunut. Nimittäin tiistaista lähtien Oodi on päässyt sohvalle :) Kulkee hienosti sinne ja takas alas. Ainoa, mikä hirvittää, on Hipun ja Oodin painileikit siä. Suosittelisin lattiaa, todellakin, muttei mua aina kuunnella. Ja toisaalta, onneksi tuo on tuollanen matala divaani, ni ei siätä ni korkea pudotus ole. Mutta silti ..

Tiistaina matkattiin Oodin kanssa keskustaan apteekkiin hakemaan Jesselle lääkkeitä ja kyselemään pyörän peräkärryä koirille Lemmikkiasemalta. Asiat kun oli hoidossa käveltiin viä kilometrin verran satamaan leikkimään Hilkan kanssa. Kyllä oli tytöillä heti eri otteet, huomaa, että muistavat jo tosiaankin, kuka on kyseessä ja matsit alkaa heti :D Uuden puolen näin Oodista, kun löysi lattialta aarteen (oliko hirven nilkka tms.) ja Oodi murahti, kun Hilkka tuli likelle :O Onneksi ei kuitenkaan meillä kotona puolusta luitaan (eikä eilen ensimmäistä kertaa saamaansa siankorvaa, joka oli kyllä kanssa herkkua), toivotaan, että tuo yksittäinen kerta oli vahinko. Takaspäin mentiinkin sitten olkalaukussa eli Oodi huilasi ja mä kävelin bussipysäkille. Bussiin mennessä jo uni maittoi ja mulla oli laukussa uinuva pikkukoira <3

Muuten tänne ei kuulu ihmeitä :) Aika vaan tuntuu kummasti karkaavan jonnekkin .. Oodilla on ollut nyt vähän huonosyömäisyys kausi, alkoi, kun tultiin takas Kuopioon. Vähän jo ajateltiin, et josko neiti siirrettäisiin kolmeen ruokailuun, niin jos sitä kautta ruokahalukin palaisi, kun ei koko aikaa olla ruokaa tarjoamassa :) Seuraillaan tilannetta ..

Kynsien kanssa edelleen sama taistelu, aikas hyvin antoi äskenkin leikata, mutta kun pitää samalla huutaa. Anteeksi naapurit (harmi, kun naapurit ei vaan taida lukea tätä blogia :D), älkää soittako eläinsuojeluviranomaisille, Oodi vaan "ihan pikkusen" liiottelee kynsien leikkaamisen sisältämässä dramaattisuudessa ja haluaa esitellä PikkuMyy -luonnettaan. Korvien hoito puolestaan on kuin lasten leikkiä, Oodi pysyy paikoillaan ja antaa laittaa korvansa vaikka solmuun :) Samoin harjaaminen sujuu eli kynnet on ainoa kauneudenhoitoasia, mikä ottaa aivoon. Niin, ja no varmaankin myös tassujen trimmaus kuuluisi tähän .. Mutta neiti saa nyt viä hetken aikaa pitää tonttutossunsa :D

Ulos pissiminen on samoin välillä hakusassa. Jyväskylässä toimi tosi hyvin, nyt esim. tänään ei pääse asialla kehuskelemaan. Mutta mä taistelen ja viä voitan tän :) Oodi on vaan niin kiltti lapsi, että kun sille on sanottu, että pissaa paperille, niin sehän pissaa. Elämänsä loppuun asti, taitaa olla tällä hetkellä neidin periaate, mutta mä taistelen vastaan :D Äskenkin just unilta heränneenä paineli kohti paperia, mä otin Oodin kainaloon ja mentiin ulos. Vartin päästä tulin siihen tulokseen, että parempi hakea Jesse lääkepissitykselle samalla ja takas ulos. Toinen vartti, jollei enemmänkin meni ja ei viäkään tulosta. Tulin sisälle ni rynni heti paperille. Taas pentu kainaloon ja ulos. Jos joku väittää, että pentu on helppo opettaa sisäsiistiksi viemällä se muun muassa heti unien jälkeen ulos, ni tervetuloa tänään kokeilemaan. Tänään siinä meni 45 min, mutta ulos se pissa tuli, nih :D Mutta Oodi on fiksu likka, ei tässä kauaa mene, tiän sen :)

Oodi muuten treenaa syviä lihaksia ja ihan pyytämättä. Kun ain kaikki suosittelee esim. syvässä hangessa hitaasti kävelyä ja mä en oo keksiny sitä nappia, josta Hippu kulkis hitaasti, ni Oodi tekee sen ja ihan ite. Mä kuljen polulla ni se kahlaa umpihangessa mun vieressä onnellisena :) Ja lumivuorten valloitus on kanssa huippua! Pieni ongelma on se, että välillä pieni koira menee niin syvään hankeen, ettei sieltä meinaa päästä enää pois, mutta se vaan on niin kivaa! :D Mä vaan pelkään sitä päivää, ettei se pääs sieltä pois .. Miten syvälle mä sinne uppoan, jos tuo kirppunenkin sinne vajoaa :O Sit ollaan siä molemmat!

Äsken koitettiin ottaa tän viikon seisomakuvat, mut saatte viä odotella .. Ei oo helppoa, kun pitäs olla ok tausta ja valo ja kaikki. Koira onneksi seisoo kuin tatti ja jos ei makupalaa tule tasaisella syötöllä ni tarjoaa joka väliin kontaktia. Sulkkua! Tarjoaa muuten ihan kaikkialla nykyään kontaktia, ulkona, keskustassa, hississä jne. Tosi huippua! :) Muuta ei tosin juuri olla treenailtukaan, pitäs jatkaa heijailuja ja vähitellen siirtyä asioissa etiäpäin. Paitsi, et nyt huijasin, ollaan me treenattu kiertämistä, nimittäin mun :D Mä oon ni laiska taluttaan koiriani, et niitten pitää osata olla kiertämättä mua hihnallaan ja jos sellanen vahinko joskus pääsee käymään, ni koiran sen on korjattavakin :) Samoin reunassa kulkemista ollaan vähän koitettu aloitella. Tällasia tavaelämäjuttuja siis :)

Sorry, kun oli aikas poukkoileva juttu, mut kerkesi tässä vierähtää aikaa ennen ku ennätin kirjottaa .. Toivottavasti es joku pysyi kärryillä :) Varmaan puolet asioista unohdinkin jo, mitä on tapahtunut, mutta tässä nyt kaikki, mitä äkkiseltään mieleen muistui :) Jos jotain merkittävää unohtui, niin täytyy myöhemmin sit lisäillä. Pakko sanoa tähän loppuun viä, ku tuli mieleen tosta hihnassa kulkemisesta. Olin nimittäin eilen Hipun kanssa päivällä pidemmällä lenkillä keskenään ja Hippu oli mulla fleksissä, kun en jaksanut lähteä metsään rämpimään vaan halusin mennä tietä pitkin. Hipulla on kaikista upein reuna, pysyy siis aivan yliupeesti siä, mihin on käsketty. Hippu siis käveli koko 8 metriä eellä ja tiukasti reunassa. Siit ajoi sit joku nainen pyörällä ja puhui jotain. Luulin, et puhui puhelimeen, mut sit tajusin, et se jurputtikin jotain tyyliin, et koiraa ei sais ulkoiluttaa fleksissä, kun sehän voi vaikka mennä yhtäkkiä sen pyöräilijän alle ja kuolla! Onko ne ihmiset koskaan tyytyväisiä ..!? Hyvin opetettu koira ja taas pitää valittaa .. *huoh* Onneksi osaa sentään olla jo asiasta oikeasti ottamatta paineita ja vähän naureskellakin asialle. Jatkamme siis samaan malliin ja toivomme, ettemme muille ohiajaville aiheuta tuskaa .. :)