Jopas aika taas meni ja hurahti ohi niin, että blogin päivittämisestä tuntuu olevan ikuisuus .. Noh, josko sitä nyt taas pääsisi blogeilun syrjään kiinni, kun päätoimisesti toimenkuvana on opiskelu eikä työt enää, sillä mikäs sen parempaa tekemistä, kun kirjotella tänne, kun tenttiin pitäisi lukea .. :D

Tänään tuli suoritettua eläinkokeita :D Jesse, joka tykkää mummusta enemmän ku mistään muusta tässä maailmassa (juu, olen myöntänyt karvaan tappioni, mutta onneksi on nykyään tuo pikkuneiti tilannetta tasoittamassa kirputuksillaan ja kurinoillaan), sai tänään postia, jossa oli mummun kankainen nenäliina. Nenäliinaan oli oikein juurrutettu mummun tuoksu ja yhdessä kirjekuori sitten avattiin. Todistetusti ukolla vielä hajuaisti pelaa, sillä heti, kun kuoren sain auki, alkoi häntä viuhtoa :D Eläinkokeen tulos siis positiivinen. Hipulle piti sitten tietenkin haistatuttaa nenäliinaa myös sillä seurauksella, että neiti luuli mun nenäliinan sisällä olevaa peukaloa syötäväksi ja koitti pistellä sen nenäliinan läpi suuhunsa. Ne aivot, ne ovat edelleen tilauksessa, jos joku tietää, mistä saisi hyvät pikkukoiran aivot, ni tännepäin viestiä! :D

Agilitya on taas viime aikoina riittänyt, sillä kai se aika ei ole riittänyt tänne rustaamiseen. On ollut perustreeniä, omatoimitreeniä, Partisen Päivikin koulutus sekä yhdet kisat. Treenit on olleet suht toimivia hyvänmielentreenejä, mitä sitten taas kisat eivät niinkään olleet. Toki jokainen, joka pahimmassa flunssassa suunnittelee ohjaavansa Hippua agikisoissa, voisi laittaa ne omatkin aivot päähän ja painaa on -nappia. En laittanut ja eihän se ihan putkeen mennyt :( Noh, kaikesta oppii ja seuraavissa kisoissa yritämme vähemmän jännitystä, vähemmän typeriä ohjausmokia ja ennen kaikkea vähemmän räkää, kiitos.

Nyt tuli tällä viikolla talven ryhmäjaotkin, joten tästä (tai no siis viikosta 42) eteenpäin treenailemme sitten Hukka-Hallilla. Ihanaa päästä sisälle, sillä tuo ulkona treenaaminen ei pimeässä ole mitään herkkua viime viikkoina ollut. Hippukin varmasti huokaisee helpotuksesta, kun ylimääräiset varjot häviävät ja erottaa taas kunnolla esteet toisistaan :)

Agilityn lisäksi olemme edelleen jatkaneet lenkkilinjalla eli piiiitkää lenkkiä ja paljon. Tuntuu, että vähitellen tässä alkaa jo omakin kunto kehittymään ja Hipullakin tuntuu takajaloissa jo suloiset pikkulihakset (Tuo neiti kun on tuollainen kehittymätön kaiken suhteen, että tuntuu, että se lihaksiakin harkitsi vaikka kuinka kauan ennen ku päätti pienet sellaiset hankkia ja vaikka miten paljon ollaan liikuttu. Turkki on edelleen harkinnassa, sitä tuskin koskaan saadaan, mutta nautimme sporttimallista, etenkin kurakeleillä).