Viime lauantaina me sit korkattiin viralliset agikisat blondin kanssa. Kisakokemusta takana nolla, joten tuloskaan ei sitten ollut sen mukainen vaan päädyttiin siihen, että Oodi on täyden kympin tyttö :D Epäilyksiä mulla oli Oodin tuomarin tsekkaamisesta ja siihenhän me sit päädyttiinkin. Videolta näkyy kyllä, et mun ohjaaminen muuttuu ennen keppejä epävarmemmaksi eli varmasti osaltani vaikutin jo ajatustasolla siihen, mita tuleman pitää. Aina ei voi voittaa ja Oodin kanssa ei edes tarvi joka kerta (eikä joka toinenkaan ;D), sen verran nautinnollista menoa meillä yhdessä oli.

Marraskuusta lähtien Oodin kanssa on agit sujuneet jotenkin eri meiningillä. Kai son se, että jo jonkin verran tässä on tullut treenailtuakin eikä ikäkään ole enää este tekemiselle. Niinpä sitten päätin, että kotikisoissa omalla hallilla son paras aloittaa, niin onpahan edes siltä osin minimoitu muuttujat, kun muuten kisatilanne oli meille parina outo. Olihan meillä sillon yhtenä treenikertana ne omat möllit, mitkä ei olleskaan menneet hassummin, mutta soli niin eri tilanne, kun tuomari oli tuttu (Essi), ratahenkilöitä ei ollut, yleisöä ei ollut enkä mä nyt voi sanoa, että mua nyt olisi erityisesti jännittänyt. Toista se oli viime lauantaina .. ;D

Olin itse aamun töissä kisoissa ja Oodi tuli Jonin kanssa hallille noin tuntia ennen starttia. Blondi tuli hallille niin rennosti huolimatta kovalla pauhaavasta kuulutuksesta ja isosta koiramäärästä pienessä tilassa. Riisuin Oodin kaikista toppauksista (juu, kyllä sitä aamulla ajatteli mittarin näyttäessä -31 astetta, että jollei oikeasti olisi lämmin halli ja lämmin tila, missä starttia odotella olisi meiltä kyllä jäänyt startti välistä) ja neiti oli heti ihan täpäkkänä tokoilemassa. On se vaan ihana pentu, heti valmiina toimiin ja niin tosissaan <3 Hetki siin sit tokoiltiin ja sit Oodi saikin mennä Zeldan kanssa häkkiin hetkeksi hengailemaan, kun me tutustuttiin rataan ensin paperilta ja sit käytiin rataantutustumassa. Mein huippu kety Sohvi hoiti taas koiria ja liikutti tyttöjä hallissa eestaas, jotta saatiin lihaksia liikkeelle :)

Rata tuntui jotenkin täysin mein mentävältä, ekaa kertaa tuntui rataan tutustuessa (no, solikin eka kerta Oodin kanssa :D), että tiedän, mitä koira tulee tekemään, mitä itse ennätän ja mitä en ja miten kannattaa rata tehdä. Rataan saatiin tutustua kokonaiset 10 minuuttia, mikä ei ollenkaan ollut huono vaihtoehto ekaa starttiaan opettelevalle ;D Ei voi sanoa, että kisakokemusta olisi Hipun kanssa juuri ennättänyt karttua ja Hipun kanssa on aihetta kyllä (mulla) jännittää, että mitäs sitä tän kerran oikein tehdäänkään, joten meininki on viä ihan eri. Kyllä mua Oodinkin kanssa jännitti, tai no, jännitti oikeastaan vaan siihen asti, et päästiin radalle :)

Rata meni niin ihanan sujuvasti, ettei tosi :) Oodi meni just sinne, minne ohjasin ja mä taas ohjasin niiko olin suunnitellut. Kepeille asti mentiin nollana ja meno oli vaan jotenkin niin nautinnollista :) Kepeillä tiesin, et ylipäänsä tuosta kulmasta esteeltä mun on mentävä tarkkaan, jotta saan annettua Oodille tarpeeksi tilaa hakea kepit. Tuomarin tsekkauksen ois todennäköisesti voinut välttää ohjaamalla kepit tiukasti läheltä ja ottamalla koiran haltuun, mutta me ollaan nimenomaan opeteltu kepit niin, että Oodi hakee ne itse ja mä annan sille tilan tehdä sen. Ei siis sopinut mein tekniikka oikein tähän tilanteeseen ja mun ohjauksesta tosiaan näkee sen, että ennakoin jo tulevaa, mikä varmasti vaikutti koiraan.

Noh, keppikiellosta huolimatta Oodi teki sit loppujen lopuksi hienot kepit ja loppuratakin vaikutti ihan ookoolta, tosin mä jätin vikalla esteellä Oodin selän taakse ja Oodin vilastessa taas työporukkaa, niin tuolla yhdistelmällä kieltohan se siitä tuli. Täyden kympin tyttö siis  ja mulle niin hyvä fiilis! :)

Heti kun päästiin radalta ulos, menin Oodia aivan onnessani kehumaan ja toinen oli ihan onnesta soikeena. Suorastaan hellyyttävää, mut ekana sain hirmuisen läjän pusuja Oodin selkeästi aistiessa, et molin niin onnellinen. Pusujen päälle herkkunameja ja viä lelulla leikintää, niin ei varmasti blondille jäänyt epäselväksi, miten hieno lapsi oli <3 Nuo pitkät radat on kuitenkin meille viä tosi harvinaisia, oisko tuo ollut mein neljäs kerta, kun tehtiin täyspitkää rataa, että tosiaan blondi ansaitsi kehut jo senkin vuoksi! :) Kyllä vaan jäi tästä nyt sellanen kipinä, että seuraavat kisat on jo kalenteriin buukattuna :)