Se on se sama tyyppi, aina vaan .. Tuntomerkit: pieni ja karvainen, ruskea, nenänpäässä valkoinen laikku. Aikas söpö, mutta seuraamisesta alkaa tulla jo vähän epäilyttävää ulkonäöstä huolimatta .. :O

Eilen se oli eka bussissa, kun oltiin menossa kyläilemään. Siinä se käytävän toisella puolella oli ja tuijotti. Ja siis oudointa on, kun se matkii ihan kaiken, mitä Oodikin tekee. Pienen murinan se eilen sit sai, just ja just korvalla kuultavan, mutta sellasen hiljaisen uhkauksen, että jollet lopeta niin kohta menee hermo ..

Kotia tullessa sama tyyppi hississä. Oodi oli kai sen verta jo pehmentynyt painitreffeillä, ettei enää jaksanut olla kiukkuinen ja kokeili sitten toista lähestymistapaa, hyvin oodimaista sellaista, nimittäin pussailua :D Kaveri saattoi maistua aika kylmältä .. Ja peililtä .. :D

Sunnuntaina me ei päästykään Jaanalle ja kumppaneille kylään, kun Jaana tuli kipeäksi :( Pakkanen oli onneksi hieman laskenut, niin päästiin Oodin kanssa vähän ulos ja käytiin sitten kiertämässä tuo meidän lähimetsälenkki. Oodilla sulkusti tietenkin Hurttaa päällä <3 Joni lähti Alman kanssa meidän mukaan ja he kulkivat edellä kapeeta polkua (saattaa olla maailma Oodista keväällä aikas erilainen, kun pääsee tutkimaan maailmaa ei-niin-vallihautamaisesta näkökulmasta käsin). Oodi meni reippaasti perässä, mutta pienin väliajoin piti vilkuilla, et mäkin oon mukana. Ihana! Yksi "järkytyskin" koettiin, kun yhdessä kohtaa polun vieressä penkka ei ollutkaan niin korkea ja Oodi päätti kokeilla sen päälle hyppäämistä. Ei muuta ku vähän vauhtia ja kunnon loikka ja .. pikkukoira upposi pehmoiseen hankeen, hyvä, että nenä jäi näkyviin. Täytynee kai kesää varten jo varustautua, että tätä samaa tullaan varmasti kokeilemaan järven kanssa :D

Iltapäivällä Anna (Ström, meillä kun näitä Annoja lähipiirissä riittää :D) tuli vilkaisemaan pentua ja Anna otettiin hyvin lämpimästi pussaillen vastaan hännänheilutuksin. Annan kanssa käytiin takapihalla vähän ottamassa kuvia, tässäpä ihailtavaksi muutama:

Annan hanska vaikutti maistuvalta ..

.. ja sitähän se olikin :P

Illalla oli sit Hipun treenien vuoro, mutta ne ei tosiaan olleet meidän juttu. Meillä oli lainavetäjä, kun Tuija oli Taavon kanssa luolilla ja rata oli kyllä aikasta vaikea. Takanaleikkauksia tosi pienillä esteväleillä, juu, ei tosiaan viä tässä vaiheessa meidän juttu .. A:ta mentiin keskenämme, se meni tosi kivasti :) Ja pussi uudella jäykällä kankaalla ei edelleenkään ollut pikkutykille mikään ongelma :) Niistäpä se on onnistumiset revittävä, kun muuten ei paljoa hyvää sanottavaa mein tekemisistä ollut. Kyllä siä hyvääkin pätkää oli, mutta ehdottomasti vielä paljon helpompaa treeniä ennen tuollasia ..

Eilisaamu valkeni jännittävänä, kun heti aamusta Jaana tuli Iisan kanssa ja me suunnattiin ultraan :O Iisa näytti mun mielestä jotenkin levinneeltä ja kaikki muutkin merkit puhui pentujen puolesta, mutta mikään ei ole varmaa ennen kuin on. Sieltäpä eläinlääkäri sitten löysi jopa 5 pientä Iisan mahasta <3 Suloisia pieniä madonnäköisiä tyyppejä, mutta mielikuvituksella niistä sai ihan koirannäköisiä :) Ihanaa! Nyt vaan oottelemaan jännityksellä viimeset viikot, että millasta porukkaa sieltä oikein maailmaan tuleekaan :) Ja Oodista tulee täti, ajatelkaas! :) Oodi varmaan niin innoissaan on sit tätitettävistään, kun pääsee veljenlapsiaan tapaamaan, ovat ainakin melkein samalla tasolla, kun pentuja kaikki :D

Pakollisen yliopistoreissun jälkeen Jaana, Jani, Iisa ja Hulda tulivat meillä pikaseen pistäytymään :) Ja kyllä Iisasta näkee, että se on niin raskaana, pää suussa leikitkin oli niin rauhallisia, että Hippu ei meinannut saada päätään edes tungettua Iisan suuhun (varmaan Hipulle järkytys, et mikä sen parasta kaveria oikein vaivaa!?!). Lisäksi Iisa hamstraili lapsille ruokaa, parhaimmillaan kaksi luuta suussa tuleva äiti paineli ympäri kämppää saalistaan suojellen :)

Illalla oli taas Oodin vierailuvuoro ja lähdettiin tapaamaan vähän erinäköistä tyyppiä :) Keijo-borderterrieri on Oodia neljä päivää nuorempi ja aikas lailla tasakokoisia olivat. Hassunnäköistä vaan, kun Keijo näyttää aikuisesta versiosta vaan suoraan miniatyyrilta, kun taas Oodi ei todellakaan samalla lailla aikuista shelttiä muistuta pienoiskoossa :D Alkuun Oodin piti tutkia paikkoja ja Keijo hieman ahdisteli perässä koko ajan roikkuen, mutta kunhan kämppä oli tutkittu niin leikit saattoi alkaa :) Vähän vajaat kaksi tuntia kylässä oltiin ja aikas lailla koko aika piti sitten laittaa leikkien. Ensin oli hippaleikkejä, mutta näytti Oodi pääsevät jujulle terrierimäisempään tapaankin leikkiä äristen, painien ja tassulla mojautellen :) Välissä pari pientä ruumista oli pitkin poikin lattioita ihan reporankoina, mutta aina toisen piristyttyä hetkellisesti meno taas jatkui. Kyllä oli niin kiva ilta, me kiitämme! :)