2. AAMU

Eilen sää todellakin suosi matkalaisia ja ulkona oli aivan mahtava viettää vapaapäivää. Eilen Jonin herättyä siinä vähän aikaa katseltiin koirien puuhia ja koirien leikkiessä keskenään jopa Alma innostui leikkimään Oodin kanssa! :) Häntä viuhtoi ihan hulluna ja Oodi sai jopa kirputusta osakseen (ja Almahan ei ketään kirputtele! ;D). Oodillehan tää oli suorastaan unelmien täyttymys, Alma kun on säilynyt sellasena vähän etäisenä Oodille ja jos Alma joskus Oodiin kiinnittää enemmän huomiota, on blondi ihan onnesta solmussa. Alkuun Oodi oli se, joka sai retkottaa lattialla altavastaavana, mutta leikin lopussa myös Alma jo kellahteli lattialle selälleen. Leikin loputtua Oodi koitti vielä moneen kertaan käydä heittäytymässä selälleen Alman nenän eteen, jotta leikit olisi vielä jatkuneet, mutta ei onnistunut yrityksessään. Ehkä toisen kerran sitten .. :)

Aamulenkki odotti meitä sitten seuraavaksi ja nappasinkin kaikki sheltit mukaan ja suunnattiin 1,5 tunnin hihnaravilenkille :) Aikasmoisen kauniin tyttölauman kanssa sitä olin siis lenkillä ja tuntui kyllä, että muutama ihminen katsoi pitkään, että onpa tytölle koiria kertynyt :D Hyvin sujui kuitenkin meidän lenkki, tytöt kulki nätisti kaikki reunassa eikä ongelmia ollut. Voisiko tästä siis päätellä, jotta perheemme shelttimäärää voisi lisätä ;D Noo, ei nyt sentäs .. Kyllä tällanen rivarikämppä omalla pihalla ois aikas ehdoton ja täytyy myöntää, että tässä asuessa viiden koiran hoitaminen tuntuu helpommalta kuin omassa kotona kolmen hoitaminen :D

Lenkin jälkeen mä siirryin pihalle aurinkotuoliin kirjan kanssa ja tytöt vielä nujusi! Käsittämätöntä, vaiks helleraja tais jo siinä kohtaa paukkua. Zelda sammui ensimmäisenä eikä Hippukaan paljoa enää jaksanut, mutta Oodi ja Fanny vetivät taas hippaa pihalla minkä tassuistaan pääsivät. Ja sillä meiningillä se pääosin jatkuikin koko päivän, joku pienen pieni hengähdystauko ja sit taas leikitään. Ulkona hippaa, sisällä nujutaan painia matolla.

Illalla käytiin Oodin kanssa ohjatuissa treeneissä ja tällä kertaa on sanottava, jotta se oli aikas vesiperä. Hyvä, ettei tyttö nukahtanut jo lähdössä odotellessaan, kun vaan näytti tyyppiä väsyttävän. Ihan kun mulla ois ollut jonkun toisen hidas hissukka koira matkassa, ihan ku jostain hidastetusta filmistä oltas oltu verratuna normiin. Tekniikkaosion perään sit pyysinkin, et jos voitas ylimääräajalla (kun meitä oli siis vaan kolme kuuden sijaan treeneissä, niin aikaa oli tehdä muutakin, kun tekniikkaa) tehdä ihan perusriemuympyrä, jotta siihen ois sit hyvä lopettaa. Hyvin lyhyet ja ytimekkään tekniikat ja ympyrät tehtiin hyvällä palkalla ja se oli sit siinä. Näitten treenien perustella päätin, että kerta Fanny nyt hoitaa tän viikon tuon Oodin viihdyttämisen, niin me ei tällä viikolla omatoimitreenailla sit olleskaan. Ehkä kontaktin loppuja takapihalla, muttei tosiaan minnekään hallille lähdetä. Voisin vaiks povatakin, että tän yhden viikon hillumisen päälle tytöt nukkuukin sit kolme viikkoa putkeen ;D Yöt menee sentäs tytöillä nukkuessa, eivät riehu vaikka ovat samassa tilassa eli aina se 9h niitä akkuja ladataan putkeen. Ja pitää nyt tarkkailla tilannetta, että son ruvettava vaiks laittaan näitä välillä eri huoneisiin huilimaan, ei voi olla tervettä hillua tuntitolkulla joka päivä .. :D

Muuten koirat on täällä kuin kotonaan, viihtyvät niin ulkona kuin sisälläkin. Oodi on keksinyt jo, että sohvan selkänojalle kiipeämällä voi nähdä ulos ikkunasta ja just äsken kävin pelastamassa sen ikkunalaudalta minne se oli kiivennyt yhden nojatuolin kautta eikä enää päässytkään takaisin kun ei mahtunut kääntymään ikkunalaudalla. Tähän voisin todeta, että voi blondi! :D

Nyt ois sit seuraavana suuntana aamulenkki kera kolmen sheltin, Zelda jää kotia huilimaan, kun Essi tulee kohta neidin hieromaan. Sit ois taas grillausta (sekä itsensä että ruuan) luvassa ennen kuin meen puoli kolmeen töihin. Huomenna voikin olla aamulla tän matkapäiväkirjan naputteleminen hissumpaa, meen meinaan jo kymppiin töihin, niin ei välttis heti aamusta jaksa ;D Mutta katsellaan ..

Tällasta siis nyt kun ollaan 1,5 vrk reissussa oltu. Koirien kanssa sujuu hyvin, ovat sulassa sovussa ja jopa syövät kaikki lähekkäin keittiössä ilman ongelmia. Tähän rivariasumiseen vois kyllä ihan tottua ja Joni tuossa sanoikin eilen, että voi olla, että sitä omaa rivaria aletaan hyvin äkkiä hakea, sillä voi olla vaikeeta palata takas kotia viikonloppuna ;) Ylipäänsä jo se, että on joku paikka viettää aikaa auringossa (eli tuo piha) ilman, että pitää aina vaiks lenkille mennä, ni son jo ihan luksusta. Ihan liikaa tulee kotona oltua vaan siksi, ettei oikein mihkään rannalle viitsi lähteä (ei koiria mukaan) saati sitten, että johkin kerrostalon pihaan menisi istumaan.

Mutta nyt siitä auringosta puheen ollen, niin nappaan nuo tyttäret ja lähden lenkille!