Ja taas se sit tuli. Mä jo ajattelin, ettei se enää näin aikuisiällä, että järkeä löytyis ja muistia siitä, ettei viime kevättä/kesää/syksyä vietetty kokonaan pissaamatta ja pissattu vain talvella, mutta kun ei. Ei, ei ja ei. Ja kai se sit niin on, että prinsessageeni elää niin voimakkaana, että se kumoaa jopa järkevän(?:D) aikuisen koiran ajatukset.

Juu, eli taas ollaan siis siinä tilanteessa, että Oodi on edellisen kerran pissannut eilen illalla klo. 23 ja nyt on jo seuraava päivä puolta päivää ylittämässä. Ei auta lenkki, ei auta mun mielestä Täydellisen Pissapaikan etsintä, kun Sitä ei vaan enää ole olemassakaan. Mä ymmärsin tän hyvin, kun Oodi ekaa kertaa elämässään joulupentuna joutui keväällä ´10 kohtaamaan maan ilman lunta. Onhan se nyt kummallista, kun koko eliniän on maassa ollut lunta, ihmiset on koittaneet vakuuttaa, että nimenomaan ulos (=lumelle) pissataan ja yhtäkkiä lumi puuttuukin. Viime vuonna ajattelin sen menevän viä nuoruuden piikkiin, mutta kai se on vaan hyväksyttävä, että prinsessuuteen kuuluu tiettyjen ihanien ja hurmaavien piirteiden lisäksi myös yksi huono puoli. Juoksutkin on mokomat vielä kahden kuukauden päässä eli vielä ei se merkkaamispissailukaan auta meitä tässä asiassa. Eli ei auta siis kuin lähteä viemään pyykkejä alas kuivamaan ja ottaa Oodi mukaan. Taas kerran. Katsotaan kuinka mones kerta toden sanoo ennen kuin Se Täydellinen Paikka Oodin mielestä löytyy. Jollei musta kuulu, niin oon todennäköisesti kohta Oodin kanssa ajamassa vapaapäivän kunniaksi kohti pohjoista, jotta löydetään lunta ;D