.. vanhuus. Mulle siis. Yhtäkkiä töissä tajusin, etten näe kunnolla enää lähellekään, vaikka normaalisti kaukonäkö on ollut se heikkous. Koska aivot ei selkeestikään käyneet täysillä eikä asialle nyt oikein edes ennättänyt ajatusta antaa, annoin sen olla. Kunnes tauolla sitten tajusin, ettei se mikään vanhuus ollut (ainakaan tän asian suhteen), mikä muhun oli iskenyt vaan Oodi! :) Oodihan se oli tietenkin pussannut myös silmälasit pussaillessaan ja niinpä se oli hankalaa nähdä, kun linssit ihan kielen- ja nenänjälkiä täynnä :D

Eilen aamulla päästiin ihailemaan tyttöjen kanssa Annan Raiku-pentua <3 Vaiks niin kotona sanoin, et ihanaa, et se on merle, ettei se voi mua lumota, mutta voitte arvata miten siinä kävi ;D Ihana naamaväritys, upea luonne ja viä kun pussailemaan pääsin (voi sitä pennuntuoksua <3) pikku-ukon kanssa niin eihän sitä voinut kuin lumoutua. Hippu oli alusta asti Raikua kohtaan hyvin neutraali. Kai se oli vähän tyylillä, että jollen siihen kiinnitä huomiota niin ei se ainakaan meidän matkaan tartu. Oodi sen sijaan yritti leikkiä toisen kanssa :D Oodi kiisi hurjaa vauhtia ohi (osasi onneksi sentäs ottaa pennun huomioon eikä jyrännyt päälle) toisen sotkeutuessa omiin jalkoihinsa ja kaatuessa puskaan tai törmäillessä äänitehosteiden kanssa milloin mihinkin. Mutta tosi hyvin kyllä liikkuu tuon ikäinen sheltinpentu jo ikäisekseen, ei sitä menoa voi kuin ihailla :D Oodilla oli siis henkisesti tasoistaan seuraa ja kivaa oli kaikilla! :) Kiitos Anna ja lauma lenkistä!

Ainoa, missä kohtaa meni Oodin raja pennun suhteen oli, kun meillä Raikun kanssa oli se pussailuhetki. Pakkohan sitä oli vähän pennulle leperrellä ja Oodi ei sitä kestänyt :D Neiti syöksyi suoraa kyytiä mun syliin naamaa nuolemaan, et hei MÄ oon SUN PENTU, ei kukaan muu! :) Ei siis pentua meidän talouteen ole tulossa (ei sillä, että olisi ollut tulossa muutenkaan), mutta meillä on jo tuo ihan oma pentu, joka haluaa pysyä pentuna ja vielä kaaaaauuuuaaaan <3

Tiistai-iltana käytiin heittämässä reilun tunnin lenkki Sussun, Maijun, Zeldan, Hilkan ja Sunivan & oman porukan kanssa :) Koirat paineli hulluna pitkin metsää menemään ja vauhtia riitti. Illalla olikin mukavan väsynyttä sakkia sit kotona, ja keskiviikkokin meni huilaillessa (osasyy mun pitkä työpäivä). Eilen olikin sitten treffipäivä, kun tosiaan aamulla nähtiin Annaa ja koiria ja illalla viä töitten jälkeen suunnattiin Zeldalle sopimaan viikonlopusta ja viemään avainta Sussulle. Nyt on tosiaan koirat tältä aamulta lenkitetty, 1,5h tuolla metsässä samoiltiin ja me suunnataan Jonin kanssa auton nokka kohti Keski-Suomea ja mein ensimmäistä koiravapaata viikonloppua ikinä :) Sheltit puolestaan suuntaavat sitten vuorostaan Zeldan luo viikonlopuksi kyläilemään. Koittakaa Sussu & co jaksaa! ;D