Siinäpä ne tulikin otsikossa meidän kuulumiset menneiltä viikoilta .. Ei kai niitä tarvitse tuon enempää selittää :D Noh, jos kuitenkin vähän ..

Lunta tuli ja se taas mahdollistaa Hipun kanssa Canicrossin (siis koira valjaissa ja kiinni mun vyössä ja sitten vaan juostaan yhdessä kovaa ja Hippu saa vetää luvan kanssa) :) Kesällä ei paljoa tule tuota harrastettua, kun asfaltilla en todellakaan koiraa juoksuta ja metsässä taas annan mieluummin juosta vapaana kuin kytken sitä valjaisiin, niin nytpä sitten saatiin päällyste asfaltille ja päästiin taas juoksemaan. Neidin into jaksaa kyllä aina hämmästyttää mua .. Siis miten voi olla niin innoissaan ja ihan kaikesta!? :) Eilen ennen lähtöä kaivoin juoksuvermeet kaapista ja menin vaihtamaan vaatteet. Heti, kun juoksuvermeet ilmesty näkyviin alkoi mouruaminen. Äninä, öninä ja naukuminen jatkuu koko ajan, kun ei vaan millään saa pidettyä sitä intoa pienen kropan sisällä. Hissikin on niin hidas, että sille pitää kiroilla. Ulos kun päästään, niin pari tasajalkaloikkaa ja sitten menoksi (lämppälenkki käytiin just ennen, kotona vaihdettiin vaan vaatteet, ni pääs suoraan toimintaan). Ja neitihän pinkoo, minkä jaloistaan lähtee ja ku se on niiiiiin kivaa :D Tekis mieli sanoa, että mihin niit muita koirarotuja edes tarvitaan, shelttihän on niin monipuolinen, että se käy kaikkeen (paitsi pk-lajeihin) ! Ja kun tätä intoa tosiaan on sitten ihan kaikkeen tekemiseen, niin mistä sitä riittää (täytyy itse ihmetellä) !? Miten voi pieni olla NIIN innoissaan ihan kaikesta !? Ette oikeasti voi sitä edes uskoa, jollette näe ! Ei sillä, enemmän kuin tyytyväinen olen (ja edelleen ihmeissäni) saatuani tällasen monitoimikoiran, jonka kanssa ennemmin ideat loppuu kuin into :D Ihana! <3

Kävästiin useamman päivän reissu Jyväskylässä taas toissa viikolla :) Kiva oli metsälenkkeillä välillä vähän erilaisissa maastoissa ja tietenkin nähdä perhettä ja ystäviä. Eläinkokeita tuli harrastettua taas ennen lähtöä, kun vielä äkkiä mentiin mummulla piipahtamaan hakemassa mun loput tavarat ennen bussin lähtöä. Mentiin sisälle ja mummu sanoi olevansa just lämmittämässä kaalikeittoa. Hieman heräsi epäilykset itsellä, kun normaalin keittiöön painelun sijasta Jesse eteni vähän, mutta peruutti sitten eteiseen takasin istumaan. Toisen kerran lähtöyritys ja taas samalle paikalle istumaan. Noh, joko arvaatte, että mistä oli kysymys? No, siitä lampaasta siinä kaalikeitossa tietenkin. Kehräävä lammaskoira -tarinassa lammaskaalikeiton aiheuttamia reaktioita kuvattu tarkemmin, mutta ei siitä nytkään ollut epäilystä, mistä on kysymys. Pahin särmä oli onneksi poissa eikä itkuksi tarvinnut sentään laittaa, mutta kyllä asiaa piti eteisessä istuen miettiä hetki ja keittiöön meno mietitytti kyllä toden teolla. Lopulta Jesse pystyi menemään sohvalle maharapsutettavaksi, mutta hieman surullinen ilme sillä kuitenkin oli :( Toiselle ottaa niin koville, ettei lammaskoirana saanut pidettyä lammasraukkoja elossa .. Joskus tuntuu, että Jesse taitaa hieman liian raskaasti ottaa tämän elämän, kun taas Hippu ei lampaan hajusta välittänyt tuon taivaallista. Luulen, että se ison egonsa kanssa ajatteli, että hän on omassa työssään paimentaessaan pitänyt lampaista niin hyvää huolta, että ainakaan hänen vikansa ei ole, jos ne ovat kuolleet. Jonkun toisen koiran lampaat siis .. :D

Onneksi Jesse sai kokea iloisiakin asioita ja satoi lunta. Ei meinannut pissityksistä tulla mitään, kun vanha herra loikki nelijalkaloikkia ja juoksi suu ammollaan ympäriinsä haukkaillen samalla lunta suun täydeltä :D Oli pissittäjälläkin nauru herkässä, vaikkakin kädet alkoivat olla jäässä, kun reissulla menikin odotettua pidempi aika .. :D Ei Himppa niin lumesta välitä, mutta Jesselle se on kyllä ollut se Suuri Rakkaus, vuodesta toiseen :) Ihanaa katsoa vanhuksen intoa, kun on vaan niin kivaa!

Hipun kanssa ollaan tässä jatkettu treenejä samoilla linjoilla edelleen onnistuen ja irtoamisongelmat alkavat oikeasti olla historiaa (hui kauheeta, nyt ihan kirjoitin sen, joten se oikeasti mahtaa olla totta :O). Piti sitä sitten käydä kisoissa kokeilemassa parin startin verran, josko osaaminen olisi siirtynyt sinnekkin (juu, ei ollut :D). Ekaa rataa jännitin kyllä ihan älyttömästi, kuka kertoisi mun päälle, ettei siinä ole mitään järkeä saati sitten, että siitä olisi mitään hyötyä. Radalta hyl, kun neiti irtosi väärään putken päähän. Se oli vähän tyylillä, että älä valita, ettei koiras irtoa vaan yritä nyt sit keksiä ratkaisu uuteen ongelmaan .. Juu, kiitos :D Kyllä siinä muutakin ongelmaa oli mm. kepeiltä veti välistä kerran pois (en tajua, mikä malttamattomuus nyt on kepeillä iskenyt, argh) ja keinua piti väistää (samoin kun samalta näyttävää puomia), kun ilmeisesti ollaan jossain kohtaa aikaansaatu pieni keinukammo (onneksi vaan pieni, viimeksi treeneissä sain sitä jo paaaaaljon namilla pois :D). Tokalla radalla matka stoppasi jo kolmannelle esteelle, kun puomille nousemisen sijasta Hippu päätti, että tuomaria on vähän kunnon lammaskoiran paimennettava (näyttikö kenties sitten lampaalta, itse en kyllä nähnyt yhdennäköisyyttä). Sen jälkeen koira kyllä irtosi taas ihan minne sattui, joten nappasin koiran kainaloon ja poistun paikalta. Yritin Kirstille soittaessani Hippua jo palauttaakin, mutta kuulemma mun pitäs se vielä pitää kerta olen ostanutkin .. Ei kai tässä sit muuta vaihtoehtoa :D