Eilen aamulla aurinko paistoi ihanasti, joten ajattelin, että käydään shetlantilaisten kanssa vähän pidempi kävelylenkki. Jessekin on nyt jaksanut tosi reippaasti käydä tunnin lenkkejä ja viä riehunut ain siihen päälle, ni liikaa rasitusta on tuskin saanut :) Päästiin tuosta omasta pihasta pois ja käännyttiin seuraavalle tielle, ni huomasin, että Hipulla oli suussa lihapulla. Joskus takaraivoon on jäänyt pelko siitä, että hulluja ihmisiä oikeasti löytyy tästä maailmasta ja ulkona olevasta ruuasta ei koskaan tiä, joten paniikki-ei! pääsi suusta. Hippu hämmentyi mun huutamisesta niin, että pudotti pullan pois suusta ja mä äkkiä palkkasin sen ja nakkasin pullan kauas pusikkoon, ettei se enää osuisi kenenkään koiran reitille.

Illalla lehdet ja keskustelupalstat sitten kertoivat karua asiaa. Joku naapuruston koira syönyt maanantai-iltana tuossa samaisella tiellä lihapullia ja saanut myrkytysoireita. Voi jee, myrkyttäjä naapurissa! :( Kyllä vähän aikaa hakkasi sydän siinä kohtaa, kun artikkelia luki. Niin lähellä, liian lähellä meillä tuo tilanne. Mä haluan muuttaa pois!