Hippu sai Sussun porukalta lahjaksi pienen leluleijonan. Oletan, että idea perustui siihen, että Hippu Zeldan ja Fannyn hoitoreissulla ihastui Fannyn leluleopardiin ja kun samanlaista ei ole tietenkään saatavilla, niin Hippu sai sitten leijonan. Yhtä rakasta leijonasta ole vielä tullut kuin leopardista ennätti hetkessä tulla, mutta siinä vie aikansa ennen kuin kuola hieman hapristuttaa lelua ja aika tekee siihen Sen Oman Juttunsa. Intoillessa lelu käy kuitenkin hyvin suukappaleeksi, Hipulla kun on sama tapa kuin Jessellä (no, keltä lie sen oppinut .. <3), että aina jonkun tullessa kotiin (on se sit me itse tai vieraat) on kämppää juostava lelu suussa eestaas tassut teputtaen ja häntä viuhtoen.

Hippu on ollut aina kova juttelemaan niin mun kuin koirienkin kanssa ja tietyissä tilanteissa juttelu on enemmän tyypillistä kuin toisissa. Eniten tarinaa taitaa saada aikaan Jyväskylässä ollessamme äippä, joka aamulla herättyään nousee alakerrasta meidän luo yläkertaan. Voi sitä tarinan määrää, kun Hippu selittää kaiken mahdollisen tapahtuneen äipällä, mitä sitä nyt yön aikana sitten ennättikään sattua unineen päivineen, kun aikaa viime näkemisestä on juurikin niiden yöunien verran. Suloista? Erittäin, eikä mua edes ota päähän se, etten ole se, kelle Hippu puhuu eniten (lohduttaudun nimittäin sillä hännällä, jonka ainakin luulen rakastavan mua eniten :D), se vaan on joka kerta niin ihana kuunnella, kun toinen selittää tohkeissaan.

Kun me tullaan kotia koirien oltua yksin, ei tarinaa juuri ole, kun Hipulle on opetettu, ettei sisällä (ja siis päteehän tää nyt periaatteessa muuallekin :D) haukkua saa ja helpolla kaikessa innossa tarina menee välillä yksittäisiksi haukuiksi. Eilen kuitenkin jostain sain päähäni, että juttelenpa Hipulle, kun se sellaisella tuulella taas just siinä kohtaa vaikutti olevan ja totesin sitten Pikkumustalle, että onpa sulla leijona suussa, johon Hippu sitten vastasi, että Murrrr. Jatkoin keskustelua, että niinhän se leijona taitaa sanoakin, johon Hippu vastasi taas, että Murr. Niinpä me saatiin siitä hyvin yksinkertainen, mutta sitäkin hauskempi (ainakin musta :D) keskustelu, jossa mä kysyin, että mitä leijona sanoo ja fiksu Hippu siihen joka kerta, että Murr :D Tän vielä kun ens kerran saisin videolle, ni ois aikas hauskaa. Edelleen. Minusta :D

Jottei nyt Oodi jäisi tarinasta pois, järjesti Pieni Punainenkin taas meille viihdykettä. Jotenkin nuo sen ideat on vaan niin :D, ettei sitä oikein millään sanalla voi edes kuvata :D Eilen siivottiin pitkästä aikaa oikein pitkän kaavan mukaan (vähän vaikeeta se onkin sillon, kun ei edes itse ole kotona) ja järjestettiin sitten Ikean pussista lakanoita kaappiin. Oodi alkoi välittömästi tekemään tuttavuutta sen pienemmän Ikean pussin kanssa ja lopputulos oli tämä:

Vähänkö pärskähdin nauramaan, kun parhaimmillaan (tottakai silloin, kun kamera ei vielä ollut kädessä) oli Oodi kerällä pussin pohjalla niin, että pussin kaikki reunat olivat kohti kattoa ja neiti vaan tuijotti sieltä takasin. Mistä näitä ideoita oikein tulee? :D Joni ehdotti, että Oodi suunnittelee jo aktiivisesti lama-ajan koirankoppia, jos joudutaan kuusen alle asumaan. Tuo asumus sentäs pitäis vettä, toisin kuin se kuusi :D

Totaali-OT:nä eli off topicina on vielä kirjoitettava ihan jopa omista jutuista :D Bongasin nimittäin tuossa viikonloppuna, että mein blogissa täyttyi 30 000 kävijän raja. Ei siis sillä, et se nyt paljoa olisi tai että sillä millään lailla olisi merkitystä muuten, mutta muistanpa hyvin sen päivän itse asiassa tästä päivästä tasan 3v 11kk aiemmin, kun Hippu meille muutti ja mä päätin alkaa kirjoittamaan blogia. Silloin blogimaailma oli vielä aivan vieras, jotenkin se tuntui aivan käsittämättömälle, että joku täällä kävisi lukemassa näitä mun asiattomia raapustuksia (juu, lupaan, asiallinen tekstikin on tulossa eli Seinäjoen reissu näyttelyineen yms. :D). Alunperin tää blogi aloitti salaisena eli tätä ei löytynyt mistään millään hakusanalla, ei siihen salasanaa sentäs vaadittu, mutta osoite piti tietää, jotta tänne löysi. Nyt on meininki hieman eri, kun ei sitä tule edes mietittyä kuka tänne eksyy tai jos tulee, niin miettii siltä kannalta, että löytyisikö tätä kautta vaikka uusia tuttavuuksia :) Niin monia blogeja sitä itsekin tulee seurattua, tulee kommentoitua ja toivottavasti saatua myös omiin teksteihin kommentteja ja sitten aina välillä pääsee tapaamaan näitä blogituttavuuksia ihan livenäkin. Ei sitä vaan silloin alunperin olisi uskonut, että on tää bloggaaminen vaan hieno harrastus .. :D