Syysilmat tai melkein kai jo talvi-ilmatkin ovat saapuneet ja ihmiset ovat selkeästi alkaneet toppautua lämpimämmin. Meillä shetlantilaiset selviävät omalla turkillaan tuonne reilummin pakkasen puolelle, jonka jälkeen saavat sitten toppamanttelit niskoihinsa, mutta Alma vähine karvoineen tarvitsee lämmitystä jo aikaisemmin.

Pitkin syksyä olemme Almalle koittaneet etsiä sopivaa syyspukua, mutta Alman rakenteen ja koon vuoksi ei tehtävä ole todellakaan ollut helppo. Niinpä lopulta sitten kävelimme itse kangaskauppaan, ja yrityksen ja erehdyksen avulla Alma sai kuin saikin hienon ulkoilupuvun. Tässäpä asiasta pari kuvatodistetta :)

2033103.jpg

2033113.jpg

Alkukankeuden jälkeen Alma melkein jopa näyttää nauttivan lämmittävästä puvustaan eikä kävelykään enää jumita niin kuin alussa pukuun totutellessa. Vertauskohtana tähän on hyvä kertoa Hippulaisen pukeutumisongelmista, eilen kun hieroja kävi ja laitoin sitten pikkuneidillekin illalla manttelin niskaan etteivät hierotut lihakset heti kylmettyisi. Luultavasti lihakset olisivat helpommalla päässeet, jos takki olisi suosiolla jätetty kotiin, sellaista loikkimista ja kiemurtelua Hipun meno oli :D Noh, ehkä sitten jos oikeasti kylmiä pakkasia tulee, niin Hippukin takkiinsa tottuu. Hippukin taitaa siis liittyä seuraani toivomaan sitä lämmintä talvea, jollaisesta aikalailla nautittiin viime vuonnakin ..