Ei itse asiassa sillä, että sillä meille opiskelijoille ois mitään väliä, kun ei meillä sinänsä mitään sovittua ja virallista tekemistä olekaan. Mutta olipahan esim. eilen mahdollisuus käydä Sussun kanssa aksaamassa, mikä ei ihan normimaanantaina onnistuskaan.

Lauantai-iltana törmättiin Tiinaan ja koiriin jo parkkiksella. Oodi-raukka ei meinannut nahoissaan pysyä ja tuli siinä Tiinan äitikin pussattua samassa rytäkässä, kun oli vaan NIIN iloinen jälleennäkeminen Tiinan porukan kanssa :D Siitä kiepsautettiin pieni lenkki ja sit kotia Tiinaa & koiria odottelemaan. Iltahan meni perinteisesti myöhään, joten aikaa seurusteluun oli myös koirilla. Alma ja Luka pysyttelevät lähinnä poissa jaloista, mutta shelttitytöillä onkin sit ihan omat kivat :) Aina vähän joku oli kolmas pyörä (usein Hippu, joka sit luu suussa muristen juoksi mukana) ja kaksi kiskoivat keskenään lelua, pyyhettä tai mikä nyt sattui suuhun osumaankaan. Leikkien lisäksi Oodilla oli taas Asiaa ja Niksulle selitteli blondi pitkät pätkät :D Niksukin onneksi juttelee, joten kai ne sit jotain tosi henkeviä taas keskusteli. Tulkkia edelleen tarvittaisiin ..

Sunnuntaina lähdettiin kahden maissa mulle silmälaseja katsomaan ja ajattelin, että otan Oodin mukaan, kun tuntui taas vähän liiankin kanssa pursuavan virtaa aamulla. Ja voi miten iloiseksi blondin teinkään, sitä ihan aina unohtaa, miten shoppailu on Oodin juttu (ja siis onneksi mitään ei välttämättä tarvitse ostaa, pitää vaan saada kierrellä kauppakeskuksessa) :D Häntä viuhuen olisi pitänyt päästä joka kauppaan ja liikkeeseen ja kaikkien ihmisten mukaan olisi ollut vaan niin ihanaa lähteä (jotenkin sitä siin vaiheessa tuntee itsensä kovin merkityksettömäksi, mutta eiköhän se kuitenkin loppujen lopuksi blondi ollut tyytyväinen siitä, että meidän mukaan jäi). Silmälasiliikkeessä meinasi tylsyys kohdata ja voisi ihan rehellisesti sanoa, ettei se odottelu ole ihan Oodin vahvimpia puolia ;D Riitti kuitenkin, että vähän liikettä sai kierrellä ympäri ja pariin roskikseen työntää pään, ni jo helpotti. Pitkän odottelun jälkeen kierrettiin sitten vielä palkinnoksi kauppakeskus ympäri ennen kuin suunnattiin kotia. On mullakin prinsessa! <3

Keskustareissun jälkeen Tiina, Luka ja Niksu tuli sit viä jokuseksi tunniksi meille ja koirilla taas riitti kivaa. Tiinan porukan poistuttua me päätettiin Jonin kanssa lähteä ihan vaan lyhyelle iltakävelylle, kun jotenkin heti tuntuu olossa, kun muutama lepopäivä lenkkeilystä vietettiin. Noh, sen voi sitten arvata miten siinä kävi :D Jos ihan vaan tuosta viä mentäs .. Ja tuosta .. Ja jos viä tuosta ihan vaan äkkiä .. Ja niinpä me sit toista tuntia tuolla kierreltiin jäällä (ihan rantoja pitkin vaan tässä vaiheessa, muuta ei uskallettu) ja metsässä ja koirat juoksi ja hillui :) Ei tuullut yhtään, pakkasta ei paljoakaan eikä hiihtäjiä viä missään (noo, oikeastaan tuskin ne siihen aikaan ois muutenkaan hiihtäneet, mut siis ei latujakaan viä), mieli lepäsi. Jos talvi ois aina tuollasta ni sais ollakin .. (tää päivä tosin jo todisti, ettei ole lumimyräkköineen ja viimoineen, joten: kevät, saat tulla!)

Maanantaiaamuna sitten käppäsin Särkiniemeen, napattiin siit Sussu koirineen mukaan ja sit uudelle hallille ekaa kertaa kirmailemaan :) Oodi oli asiasta aivan innoissaan ja nimenomaan matosta. En tiä, kuvitteliko sen olevan jotenkin tukkaa hoitava matto vai mikä se homman nimi, mutta Oodin piti keskustella ja hangata selkäänsä mattoon. Tää vaihe ei onneksi kestänyt kauaa ja päästiin oikeaan menoon. Uusi halli, ekstraihmiset ja -koirat pitivät huolen siitä, ettei liian vaikeeta treeniä kannattanut harkita. Eikä sillä, me kyllä viä ennätetään uudessakin hallissa pyörähdellä :) Seurakaveri kahden aussien kanssa (ja niiden vaihdon autoon ja siätä takas) oli Oodille välillä liikaa ja Neiti Hallipoliisi meinasi iskeä. Myös Zeldan parin hypyn ja putken teko oli mein neidille liikaa. Kutsumalla Oodi kuitenkin takas tuli .. Tätä se teettää, kun ei normisti muita siä ole :( Nyt perjantaina alkaa se ACEn kurssi ja lisäksi tuolla hallilla taitaa melkein aina joku olla, joten tästä se treenaamalla lähtee. Eikä Oodia kesken radan kiinnosta lähteä, silloin keskittyminen pelasi, mutta jos itse seison ja suunnittelen vaiks, et mitä tehdään, poliisipakkomielle saattoi iskeä.

Treenien jälkeen koirat pääsi viä hillumaan kolmistaan ja sit suunnattiin Sussulle korvanteippaustalkoisiin (onneksi ei ollut kuin yhden koiran yksi korva :D).  Kitamiekkailua vielä Fannyn kanssa ja Oodi alkoi olla aikas valmista kamaa. Yhteensä neljä tuntia meni matkoineen, treeneineen ja Sussulla hengailuineen (hups, taas vähän lipsahti :D), niin oli kyllä illan aikas rauhallinen koira. Passasi lähteä Himpan kanssa treenaamaan ja jättää blondi nukkumaan .. :)