Täytyy nyt heti tulla kirjottamaan, kun oltiin eilen mallikoirakkona Partisen Päivikin HuPun koulutusohjaajille pitämässä koulutuksessa ja olin niin tyytyväinen tuohon pikkumustaan :)

Rata oli 33 esteen rata ja todellisuudessa sellainen, että siihen oli varmaan kaikki mahdolliset niksit isketty peräjälkeen. Rataa käytiin alussa läpi este esteeltä, mitä tekniikoita olisi mahdollista käyttää jne. Onneksi rataa ei tehty ratana vaan muutaman esteen pätkinä, sillä sitä mukaa, kun seuraavalle esteelle siirryttiin, tuntui, että edelliset unohtui.

Olihan se aikas jänskää mennä siihen sitten kikkailemaan oman koiransa kanssa, kun monta koulutusohjaajaa katsoo. Mutta oli kyllä aivan huippua! Mulle kyllä tällanen koulutusmetodi sopisi oikein hyvin, että monta ihmistä tuijottaa mun heilumisia (jotka ei tosiaan ole vielä mitenkään hallittuja, ajan kanssa toivon tähän muutosta :D) ja neuvoo neuvomasta päästyään. Tykkään!

Tuntui, että siitä sai itse tällaisena aivan aloittelevan tason ohjaajana tosi paljon irti ja koirallakin oli kivaa, kun selkeesti panostin kaikkeni sen ohjaamiseen :) Hippu teki tosi kauniisti, ei voi muuta kuin olla tyytyväinen (vaikka ei nyt ratapätkät mitään äärimmäisen hankalia olleetkaan, vaan just niitä tekniikoita harjoiteltiin). Tuli tosi hyvä mieli, kun Miira vielä sanoi mulle erikseen, että Hippuhan irtoaa nyt hienosti :) Se siis kaikki ei olekaan vain mun päässäni :D

Ennen kun radalle päästiin koirat (Hippu ja Lilo) oottivat Anun autossa. Ennen treeniä käytiin lämppäämässä koirat ja voi kun niillä oli kivaa!! :D Hippu ja Lilo on melkein täsmälleen saman kokoisia, niin voi miten ne vetivät hipparallia siellä pitkin hiekkakenttää Lilo edellä pallo suussa ja Hippu perässä. Samankokoisia kun ovat, niin juoksu oli tasaista molempien osalta, ja kyllä ne siellä viilettivätkin täysiä menemään :) Hyvät lämpät tuli!

Kentän reunalla pidin sitten kolinapurkkia mukana. Tästä ihmiset ovat niin eri mieltä ja toiset ovat sitä mieltä, että kolinapurkki sheltille on liian kova koulutusmetodi, mutta meille se sopii. Se on Sinikan aloitteesta ollut meillä käytössä paimennuksessa ja nyt otan sen kyllä radan reunalle aina, sillä se selkeästi pitää Hipun rauhallisempana. Ihanaa oli mennä radalle tekemään hermot levänneinä, kun Hippu ei rieku eikä hauku muitten tekemisten perään, pelkkä tölkki taskussa riittää pitämään sen kierrokset alhaisempina ja varmasti ihan jo koirankin kannalta se on loistojuttu, kun se sitten enemmän keskittyy muuhun (eilenkin tottisteltiin siinä vieressä, kun muut teki rataa). Sai itse niin hyvin keskityttyä sitten Hipun ohjaamiseen, kun sen kierrokset eivät olleet jo ihan sfääreissä :)

Loistotreeniä oli siis eilen! :) Kiitokset Päivikille ja HuPun koulutuspoppoolle, ja tietenkin myös Anulle kyydistä!