Kyllä niiko ihan vähän vaan ottaa päähän, kirjotin tähän ihan ylipitkän tekstin ja sit tää ohjelma hävitti sen. Jotta kiitos vaan! *murr* Niinpä siis otos kaksi ja uusi yritys ..

Nyt alkaa eka päivä täällä Trickteamilaisten kanssa olla takana ja voin sanoa, että nautin! :) Aurinko paistaa, ei kiirus minnekään ja ihastuttavaa seuraa viä kaiken lisäksi <3 Luin tänään yhden kirjan, otin päikkärit vaihtuvassa seurassa, lenkkeilin tunteja ja huilasin sit vähän lisää kirjan kanssa istuksimalla koirien seurana takapihalla toista tuntia, ottamalla aurinkoa etupihalla tai sohvalla koiruuksia samalla rapsutellen. Ehkä se ihmisseura ei tietysti ois pahitteeksi, ettei seura tee ihan kaltaisekseen, mutta kyllä tää alku ainakin menee ihan tyytyväisesti näin :)

Eilen istuttiin tyttöjen kanssa se perinteinen 5,5h bussissa, minkä se tänne vaatii. Alkuviikon olin systemaattisesti väsyttänyt tyttöjä (ma Hipun treenit, ti Oodin, ke metsälenkki Sussun porukan kanssa ja to käytiin molempien kanssa ottamassa kontakteja), joten niitten osalta matka meni alkukuumuudesta selvittyä taju kankaalla nukkuessa. Lähiliikenteen bussiin mulla oli kevythäkin päälle häkkituuletin coolerilla ja se kyllä ylitti odotukset viilennystehollaan, vähän skeptinen kun alunperin olin. Joni tuli töistä tauolla meidät saattamaan kamojen kanssa torilta asemalle, muttei edes se estänyt hikeä valumasta pitkin selkää ja tytöt oli tottakai kuumissaan myös. Onneksi bussin lämpötila tippui ekan puolen tunnin aikana alle 25 asteen, niin sai tytötkin sit nukkumarauhan läähätykseltään.

Sää täällä Seinäjoen päässä olikin sit ihan jotain muuta, vettä tuli nimittäin saavista ja bussinkin piti vähän hiljentää, kun ei eteen meinannut kuski nähdä. Salamat vaan iski taivaalla bussin molemmin puolin ja ukkonen jylisi. Ilta menikin sitten ihan vaan sisätiloissa, koirat kävi takapihalla kastumassa, mutta me ihmiset ennemmin kuunneltiin vaan sateen ropinaa sisällä.

Oodilla oli taas pusuja kaikille. Se jo otti tiukille, että Oodi joutui Hipun kanssa suoraan bussista boksissa peräkonttiin eikä päässyt Tonya moikkaamaan. Hentoa itkua kuului takakontista, ilmeisesti pussaamaan ois pitänyt päästä heti ;D Sisälle päästyään blondi löysi itsensä selälteen lattialta ja eihän siinä ilopissalta vältytty, varsinkaan kun mein taukopaikalla Kyyjärvellä ei löytynyt sateessa prinsessa sopivaa paikkaa tehdä hätiä. Kun verisukulaiset oli moikattu oli aika alkaa lirkutella ihmisille. Pusuista sai osansa myös Hulda vaiks pientä koitettiin pususateelta suojellakin, mutta minkäs sille voi, kun on kerrankin ihminen oikealla etäisyydellä maasta pusuja vastaanottaakseen :D

Hippukin oli täällä heti jo kuin kotonaan, viime kesän vierasteluista ei ollut tietoakaan :) Ilta kului seurustellessa ja kuulumisia vaihtaessa ja mä katselin sydän onnesta sykkyrällä. kun blondi on vaan niin onnellinen täällä. Ei siis sillä, etteikö sois onnellinen mein kanssa, mut on ihanaa, kun se tulee mulle naama nauraen kertomaan, miten siit on ihanaa olla täällä sukunsa kanssa <3

Aamulenkille ekana lähti tänään Oodi, äippäkoiran ja Repo-enon kanssa. Käytiin kattomassa lyhin reitti kauppaan ja samalla piipahdettiin pikaseen paikallisessa lemmikkitarvikeliikkeessä ihmettelemässä. Tokalle lenkille lähtivät sit loput eli Hippu Särön ja Myrtin kanssa. Himpe on ihanasti ihan kuin osa porukkaa, vaiks pelkkää ulkokuorta katsoen Hippu erottuu kuin musta lammas (-koira :D) tästä soopeliporukasta. Kontaktia sekä Myrttiin että Säröön lenkin aikana nenäilyjen muodossa ja pari kertaa neiti upotti nenänsäkin Myrtin turkkiin. Kylkimyyry on Hipusta ihana tapa lenkkeillä ja kylkimyyryily onnistui näköjään yhtä hyvin Oodin sukulaisten kuin itse Oodinkin kanssa. Vuoron perään molempien kanssa ja hetkittäin yhtäaikaakin Hipun ollessa melkein lintassa ruskeitten keskellä. Ihanaa, kun ovat niin samaa perhettä kaikki <3

Persoonallisia piirteitä on jo heti ekan päivän aikana porukasta löytynyt. Porukan Äijät eli Särö ja HIPPU (:D Pahoitteluni tästä Repo :D) kulkevat muitten perässä ja merkkaavat toisten pissojen päälle. Ja kun Hilun piti samaa tehdä myös Särölle, voisin veikata, että oli tytöllä aikas työläs aamulenkki ;D Päivällä oltiin koirien kanssa takapihalla toista tuntia ja siinäkin erot näkyi heti. Oodi hengailee tyytyväisenä itselleen tyypilliseen tapaan tutkimusmatkoillaan, Hilu seikkailee välissä, välissä on mussa kiinni, Carro makaa penkin alla, Särö ja Myrtti millon missäkin ja Repo lekottelee onnellisena auringossa nautiskellen kesästä <3 Psykopaattien päiväpulinat on tulleet päivän aikana tutuksi ja voin sanoa, ettei siskosten vuoropuhelu voisi enää vähempää koiralta kuulostaa. Noh, onpahan Oodi löytänyt vihdoinkin vertaisensa, jonka kanssa keskustella, Hippu kun vastailee Oodin tarinoihin suhteellisen harvoin. Siskot ovat muutenkin kuin paita ja peppu, on se ihanaa, miten ne toisistaan tykkäävät <3 Oon joskus kuullut tarinoita sisarusten kateudesta jne. ihan koiramaailmassakin, mutta tässä tapauksessa sellainen on kaukana. Jos joutuvat täällä edes koiraportin eri puolille, niin heti tulee itku, kun portti heidät erottaa. Päivällä onneksi harjoittelivat jo rauhoittumistakin eli koko aika ei mene riehuessa. Mun päikkäreilläkin oli aikas vaihtuva seura, kun ensin oli Oodi jaloissa ja Myrtti kainalossa kun taas myöhemmin Hippu jaloissa ja Särö kainalossa. Ilmeisesti olivat sitten neuvotelleet, että seuraavilla päikkäreillä on sit Carron ja Repon vuorot ;D

Ei se ole onneksi Oodi Hippuakaan unohtanut vaikka tuo oikea sisko nyt kuvioissa pyöriikin. Oodi hoiti päivällä Hipun korvia sellaisella vimmalla, että pikkumustan pää vaan heilui :D Silmät onnesta sikkuralla oli silti, vaikka vauhti meinasi mun päätä huimata. Myrtti sitten siinä vieressä seisoskeli ihmetellen, että mitä kummaa nuokin puuhaavat :D

On se ihanaa, miten hyvin me kaikki täällä viihdytään, ollaan ihan kuin oltas samaa porukkaa. Ihan yllätyin itsekin, miten nää koirat tuntuu kuin omilta, vaikkei me nyt edes kauaa olla tunnettu <3 Myrtin kanssa meillon nyt kolahtanut oikein erityisesti, Myrtti on nyt oikeasti päästänyt mut piireihinsä ja koko ajan pitää mulle tulla liekuttamaan, kainaloon kun luen tai pussaamaan. Siskokoirasta on viä kaiken kukkuraksi tullut niin kaunis, ettei tosikaan <3 Kyllä melkein tekisi mieli Myrtti napata matkaan kun kotia palataan, jotenkin son hurmannut vaan nyt ihan täysin käytöksellään. Tai ehkä otan kaikki, ei tarvia sit alkaa valkkailemaan ;D

Iltapissitykselle otin kokeiluksi koko lauman :D Oli siin varmasti ohikulkijoilla ihmeteltävää, kun kuuden koiran kanssa tuolla kävelin :D Hyvin meni, kun kaikki osaavat niin nätisti kulkea reunassa, mutta pitkät lenkit kyllä silti hoitelen kahdessa osassa, kyllä tuossa liikaa saa hihnoja puljata, vaiks muuten käyttäytyvätkin myös isossa porukassa hyvin. Aamulla mennään siis taas osissa, siihen päälle ajattelin alkaa mein tehokeppitreenit etupihalla (kepit jo tänään asensin), jokusta hyppyä siihen päälle ja lisäksi ois tukanhoitoa suunnitelmissa oikein urakalla, kun tätä harjattavaa populaa riittää. Miira eilen trimmasi Oodin korvat, mut viä tassut on tekeillä, samoin Hilun jalat vois ottaa jo uusiksi myös. Shampoot on mukana, pesut ajattelin tehdä omilleni loppuviikosta, kunhan ovat eiliset punkkiaineet ennättäneet kunnolla imeytyä. Tekemistä ja suunnitelmia siis riittää, mutta onneksi aikataulu on just niin löysä kuin itse haluan. Se kai itse asiassa lomassa onkin ideana ;D Nyt taidan poistua päästämään lauman viä iltapissalle ja sit nukkumaan, huomenna jaksaa sit taas touhuilla ..