Keskiviikko alkoi hyytyneenä .. Pikkukoiralla siis .. Se vaan niin kovasti uni maittoi :) Laitoinkin sen illalla sen piikkiin, että mittaa oli tullut reilu sentti lisää ja painoa 200 grammaa viikossa, ei siis ihme, että tuollanen kasvaminen nukuttaa .. Keskiviikon ainoa tapahtuma oli, kun Sofia kahden serkkunsa kanssa kävi meillä niin sai Oodi kontaktia lapsiin :) Hirmu oodimaisesti taas pentu käyttäytyi eli pussaili tasapuolisesti kaikkien naamat :P Hipusta täytyy sanoa, että isompaakaan neitiä ei aivan ylipaljoa lapset pelottaneet, uskalsi mennä jopa varovasti suht lähelle makoilemaankin (Hippuhan on elämänsä pitänyt lapsia aivan liian arvaamattomina tyyppeinä). Noh, Oodi näytti hyvää esimerkkiä :)

Poikkeuksellisesti torstaina sitten koitti mun ja Hipun omatoimitreenit Sussun ja Zeldan kanssa. Treenailtiin keppejä, vähän Oreniuksen rataa ja tein puomia piiiiitkästä aikaa (oli pitkästä aikaa koottuna). Ja puomi meni niin hienosti! :) Sain jopa ekaa kertaa juosta kontaktin ohi ja Hippu silti pysähtyi. Jee! Taas tuli hyvä mieli treeneistä! :)

Tulomatka ei vaan ollut niin hyvän mielen matka, kun jouduttiin kolariin. 2-kaistaisella tiellä eräs nainen päätti yllättäen kääntyä oikeanpuoleiselta kaistalta suoraan vasemman kaistan yli vasemmalla olevalle parkkipaikalle ja kolautti sitten meitä päin (kun oltiin ite siinä vasemmalla kaistalla). Kellekään ei onneksi käynyt mitään ja koiratkin olivat boksissa just Sussun puolella, kun mun puolen takaoveen tuli törmäys. Säikähdyksellä tosiaan onneksi selvittiin auton kärsimiä kolhuja lukuun ottamatta.

Illalla käytiin sitten Oodin kanssa tutustumassa noihin vieressä oleviin huonekaluliikkeisiin. Pakkasta oli taas hurjasti ja Oodille laittamastani Hurtan minimanttelista huolimatta neitiä palelsi (ei voi olla suloisempaa näkyä! :D) ja sain kantaa melkein koko matkan muutamaa tassuttelua lukuun ottamatta. Mentiin ekana Askoon ja muualle ei sitten itse asiassa päädyttykään. Muistin jo Hipun pentuajoilta, että Askossa suhtautuvat tosi positiivisesti näihin karvaisiin vauvoihin ja niin oli nytkin :) Oodi sai jopa luvan kanssa tallustella pitkin lattioita ja niin neiti paineli menemään pitkin poikin hyllyvälejä :) Alussa piti mennä vähän matalana ihan varmuuden vuoksi, mutta lopulta perinteisesti häntä tötteröllä :) Ainoa, mikä hirvitti, oli yhden tv-tuolin metallinen, kiiltävä jalka, joten ihan suht turvalliseksi liikkeen totesimme. Tulomatka kului taas pääasiassa sylissä ja mä painelin menemään, minkä jaloistani ennätin, ettei pientä kauaa palelisi.

Suloinen Hurtta -malli <3

Malli näyttää kieltä! :D

Mallilla oli hankaluuksia olla paikoillaan, mutta tulee ainakin kuvien osalta selväksi, että Hurtta-tuotteet on luotu liikuntaan ;D

Perjantaina Oodi oli sitten ensimmäistä kertaa useamman tunnin yksin (ei tapahtunutkaan viä maanantaina, kun suunnitelmat muuttuivat). 1,5h ennättivät aamulla temuta Hipun kanssa ennen kuin lähdin ja ainakin ihan hiljaisesti tänne jäivät. Takasin tullessa ootti kasa unisia koiria, joten ilmeisesti poissaoloaika oli mennyt nukkuen :) Jatkamme siis harjoituksia .. Oodihan on osoittanut pientä kapinamieltä, jos lähden jonkun toisen koiran kanssa ulos ja luulin ensin, että pelkää yksin jäämistä. Oon nyt kuitenkin tehnyt päätelmiä ja huomannut, ettei Oodi niin kauaa mieltään osoita huutamalla, jos mennään vaan ihmisten kesken. Eli kyse saattaa ennemminkin olla katkeruudesta, mikä johtuu siitä, että joku muu koira pääsee kanssani ihmeellistä maailmaa valloittamaan ja Oodin pitää jäädä kotiin. Nyt ollaan koitettu pehmittää tämän tosiasian tuottamaa iskua maksalaatikolla täytetyllä kongilla :)

Iltapäivällä lähdettiin sitten bussilla Oodin kanssa Sinin ja Viivi-sheltin luo :) Bussimatka meni jo kuin vanhalta tekijältä eli maisemia katsellen. Perille päästyä Oodi perinteisesti tutki kämppää ja aina välillä tuli kiipeilemään mun syliin vähän turvaa tankkaamaan, mutta sitten taas tutkimusmatka jatkui. Lopputulos oli, että Viivi-parka sai katsella, kun Oodi kaivoi lelukorista kaikki lelut yksi kerrallaan, levitteli ne pitkin lattioita ja piti kivaa! :) Voi että, miten monenlaisia ihania palloja! Joka pennun unelma (ainakin Oodi-pennun) :D Oli muuten hauska huomata, että Oodi tarjoaa jo pallonkin kanssa kontaktia. Oodi tuo mulle pallon ja katsoo heti silmiin, että heitä se :) Ja mä tottakai heitän, ihana pentu! Lopussa Viivikin vähän uskaltautui mukaan ja pienet hipat ennätettiin ottaa ennen kotia lähtöä. Bussipysäkille Oodi saikin kävellä sitten ihan itse ja hyvin sujui. Jotenkin tuo hihnassa kävely on näillä meidän reissuilla treenaantunut ihan huomaamatta ja sujuu jo aikas mallikkaasti :) Ei vetämistä, hihnassa roikkumista tms. vaan neiti tulee suurin piirtein sinne, minne mäkin menen (lukuun ottamatta, että toisinaan pitää käydä kurkkimassa äkkiä kiinnostavia asioita kuten roskat, viemärikaivot, lumipaakut jne.). Tulomatka menikin sitten bussissa jo nukkuen, sen verran paljon menoa ja meininkiä edellisiin tunteihin mahtui.

Tänään olikin sitten vuorossa puolestaan vieraita meillä kotona :) Tuulia tuli Novan (Hipun velipuoli) ja Sulon (walesinspringerspanieli) kanssa meille kyläilemään. Novaan oli Oodin selkeästi helpompi tutustua, onhan se nyt sheltti sentäs, muttei Sulonkaan kanssa kauaa mennyt, kun Oodi jo rentoutui ja oli oma itsensä (eli nukahti hetkeksi keskelle lattiaa vieraista välittämättä). Kiva oli nähdä muunkin rotuisia, me kun aikas lailla tunnetaan vaan shelttejä ja hyvä ois Oodin oppia, että muunkin näköisiä koiria on olemassa :) Kiitokset vierailusta, täällä taas yksi sammunut pentu lattialla! :) Nyt on sitten suunnitelmana huilailla loppuilta, kontaktikoulua varmaan jatketaan taas tänään(kin), mutta muuten otetaan iisisti ja kainalokoiratreeniäkin voisi väsylle lapselle olla luvassa :)

Huomenissa suunnataankin taas Jaanalle, saas nähä, miten hyvin Oodi muistaa, että siellä ollaan jo aiemminkin vierailtu .. :) Ja illalla treenit Hipun kanssa, ei viäkään näy juoksuja, niin treeniähän se tarkoittaa :) (alkaa vaan hirvittää, että kai Hippu ne hoitaa ennen omia seuraavia kisoja alta pois .. :O )

Tässäpä pari kuvaa viä jutun lopuksi :)

Ikää 10 viikkoa ja 3 päivää.

Sivuprofiili <3

Ni sitä kontaktia ku ollaan treenattu .. :D

Kuonolainen <3

Kuvien ottamisen vaikeus, kun toinen tunkee syliin ..

.. tai juoksee ohi kovaa!

Painiakin täytyy :)

Ja sit taas napittaa nätisti :)

Kuvaajaa pitää moikata tietty! :)

Loppuun viä pari epätarkkaa nukkukuvaa .. Kertovat silti ni hyvin tän talon nukkumatavoista, et pakko laittaa :)

Yhtenä päivänä ihmettelin, minne Oodi oli hävinnyt .. Jessen housuistahan neiti löytyi piilosta <3

Tällää tyylillä voi olla kaveria lähellä molemmilta puolilta :D