Niin kuin varmaan useimmat ovat huomanneet, niin meillä laahaavat aikas lailla Hipun treenien kirjaamiset treenipäiväkirjaan :O Noin harvoin ei siis todellakaan olla treenailtu, vaan nuo opiskelut (mokomat!) vievät niin paljon tätä harrastusaikaa, ettei ennätä mitenkään kirjoitella :(

Tässä nyt sitten vähän kuulumisia :) Viime viikonloppuna oltiin hyppytekniikkakurssilla. Alussa kauhistutti mennä sinne nuin nuoren ja kokemattoman (suurin osa kisaavia koiria) kanssa, mutta sehän olikin oikeasti ennemminkin hyödyllistä. Hippu on nimittäin treenannut sen verta vähän, ettei se ole ennättänyt omaksua väärää hyppäystyyliä. Esteiden arviointi Hipulta sujui hyvin, takapään hallinta oli alussa hukassa (niin kuin koirilla kuulemma usein), mutta jo muutamalla harjoituksella Hippu selvästi tajusi, mistä oli kyse ja sai jo kouluttajalta kehujakin äänettömästi hyppäämisestään :) Nyt sitten huomisesta lähtien neljä maanantaita käydään treenailemassa ihan vain ainoastaan hyppytekniikkaa.

Koska virheitä tyylissä ei ollut, niin Hippu sai luvan jatkaa myös tavaharjoittelua hyppytekniikan ohella. Niinpä meillä nyt onkin osuvasti (eilisestä) kolme lauantaita putkeen, jolloin treenaillaan omatoimiryhmämme kanssa :) Hipun kanssa agiliitely on kyllä hauskaa, mutta myös haastavaa. Hippu taitaa olla jonkin sortin perfektionisti tai ainakin sellaista ohjaamista multa tunnutaan vaativan. Jotkut koirista tuntuvat ottavan tuon ihmisen ohjaamisen vähän rennommin ja matka jatkuu virheistä huolimatta, mutta meillä vaaditaan täydellisyyttä. Niinpä eilisissäkin treeneissä matka tyssäsi monesti radalla ennen kuin itse opin, että missä kohtaa käsken ja missä kädet on (ei liian korkealla, kun kyseessä on nyt Hippu eikä Jesse), minkä jälkeen homma sujuikin hienosti :) Radallamme oli viisi estettä vierekkäin, joista ensimmäisestä koiran piti hypätä, kiertää seuraava, tulla kolmannesta takasin mun kanssa samalle puolelle, neljästä takasin eri puolelle ja ohittaa viides este ja juosta putkeen. Vaikkei mulla homma ihan putkeen mennytkään niin täytyy kyllä Hipulle antaa kiitosta pitkästä pinnasta ja siitä, että se aina yhtä innoissaan yrittää uudestaan. Ja yhtään aitaa neiti ei hypännyt luvatta, vaan ne, mitkä pyysin :D

Kahden viikon kuluttua on vihdoin hallittavuustesti, jonka jälkeen mekin toivottavasti päästään vihdoinkin ohjattuun ryhmään (aikaisemmin ei ole ollut tarpeeksi ikää) :D Sitä odotellessa, josko tämä ura sitten tästä lähtisi oikeasti urkenemaan .. Vaikka täytyy kyllä Hipusta sanoa, että tuntuu, että pikkuneiti on kehittynyt isoin harppauksin. Pieniä ratoja voi jo tehdä, esteet pääosin (kepit, keinu ja A vaativat vielä treeniä) sujuvat ja Hippu jää paikalleen eikä varasta. Minun ihana pieni tyttöni <3

Tottistelut puolestaan jäivät nyt joulutauolle ja homma jatkuu taas tammikuussa. Koko ajan huomaa, miten maltti kehittyy ja se kai tässä onkin oikeastaan ainoa, mikä meitä jarruttelee (ja on jarruttanut) treenaamisten suhteen, sillä intoa ja älyä Hipulta kyllä löytyy. Ihana treenikaveri, vaikken kyllä edelleenkään laittaisi pahaksi sen maltin lisäämistä (iän mukana se varmasti kyllä hoituu) :D